Tina Frennstedt: Palava kosto

Tämän Tina Frennstedtin Cold case -sarjan lähtökohtana ovat nimensä mukaisesti vanhat ratkaisemattomat rikokset, mutta kuten aiemminkin, niistä alkaa löytyä yhtymäkohtia myös nykypäivään. Tällä kertaa Tess Hjalmarsson ja hänen työparinsa Marie Erling ovat kiinnostu­neita kauan sitten tapahtu­neesta nuoren Jenny Ramsvikin murhasta ja tahtovat ratkaista jutun, jotta Jennyn kovin vanhaksi ja hauraaksi käynyt äiti saisi rauhan.

Sitten Etelä-Ruotsia alkaa piinata murhapolttojen sarja. Uhrit ovat näennäi­sesti aivan satunnaisia, toisiinsa liittymättömiä, mutta tapahtumia yhdistää toisiinsa murhapaikalle punaisella maalilla kirjoitettu numero ja – mikä minusta tuntui kautta kirjan vähän keinotekoiselta – paikalta kuuluva kiihkeä jonkin­laisen jousiorkesterin soitto. No, selityksensä löytyy sitten sillekin kirjan lopussa… Joka tapauksessa ensin Tess ja sitten myös Marie joutuvat tämän nykyhetken rikoksen ratkojiksi, ja jossain vaiheessa kuvaan mukaan astuu myös entisistä kirjoista tuttu tanskalainen rikosprofiloija Carsten. 

Palava kosto oli kyllä ihan lukukelpoinen ja jännittäväkin ruotsalainen perus­dekkari kaikkine kliseineen: Tessin pitää tunkeutua yksinään mahdol­liseen rikospaikkaan vaikka tuuletusikkunasta ängeten ja rauhalli­sempina hetkinä hänen mieleensä lennähtää ratkaisevan tuntuisia ajatuksia – kunpa niistä vain saisi kiinni eivätkä ne mokomat lentäisi samaa tietä pois! Lisäksi Tess on niin mediaseksikäs hahmo Malmön poliisissa, että hänellä on jopa oma Super­kyttä-niminen talk show. Parisuhderintamalla on sentään vähän auvoisempaa, tosin naisystävä Sandralla tahtoo olla kovasti kiireitä mustasukkaisen ex-aviomiehensä rauhoittelussa.

Myös murhaaja oli melko helppo arvata jo suhteellisen aikaisin. Näissä Frennstedtin kirjoissa on kuitenkin jotain, mikä kiinnostaa ja mikä on saanut minut palaamaan tämän sarjan ääreen. Ehkäpä juuri se tietyllä tavalla turvallinen rakenne, jollaista innokas dekkarinlukija aina välillä tarvitsee.