Täydellinen biisi on sointujen ja melodian saumaton liitto tekstin kanssa. Sen tunnelman tavoittaminen on pienestä kiinni, se on herkkä muutoksille, ja hetkessä saavutettua ei enää koskaan saa palaamaan samanlaisena. Täydellinen biisi on kuin perhonen, ja perhosensa Suvi Vaahtera alias Summer Maple on nyt kadottanut.
Juha Itkosen Palatkaa perhoset tuo takaisin Antti Salokosken ja Suvi Vaahteran, Anna minun rakastaa enemmän -kirjan päähenkilöt. Suvin tähti on laskussa rock-maailmassa. Keikat eivät vedä, levyt eivät myy, mutta ennen kaikkea uusien laulujen ja tekstien synnyttäminen on vaikeaa. Kotona huomiota ja rakkautta kaipaavat varhaisteini-ikää lähestyvä tytär sekä lastenhoidossa auttava äiti. Antti taas on ajanut kestovaippatäydellisen avioliittonsa vähä vähältä pahemmin karille, kunnes mitään ei ole enää jäljellä. Kaksi surullista, rakkaudetonta ihmistä keski-iän korvalla.
Palatkaa perhoset on melko suoraa jatkoa edeltäjälleen, ja varmasti kirjasta saa paremmin kiinni, jos Anna minun rakastaa enemmän on tuttu. Kolmikymppisten ongelmat ovat vaihtuneet nelikymppisten ongelmiksi, tapahtumakenttä Hämeenlinna-Espoo-akselilta globaaliksi, mutta alakuloinen tunnelma on ennallaan. Itkonen tulee synkeissä mietteissään melko lähelle ja vetoaa parhaimmillaan kunnolla tunteisiin. Parisuhteiden, aikuisuuden ja perhe-elämän kipupisteitä sohiessaan Itkonen sai ainakin minut miettimään monesti omia ajatuksiani vastaavissa elämänvaiheissa.
Mikään hilpeä kirja Palatkaa perhoset ei siis ole. Kirjoittajana Itkonen on taitava tarinankertoja, ja vaikka loppuratkaisu ei varsinaisesti yllätäkään, on kirjaa mukava lukea. Suosittelen.