Pakohuonepelit ovat siirtyneet viime vuosina pelipaikoilta ensin Unlockin ja Exitin kaltaisiksi lautapeleiksi ja sitten myöhemmin kirjoiksi. Suosiota näillä varmasti on löytynytkin, koska niitä tuntuu olevan tulossa lisää. Eva Eichiltä on käännetty aikaisemmin Korpin varjo.
Lumen vangeissa päähenkilö Jonas palaa vanhaan kotikyläänsä Lauffingeniin isänsä kuoleman vuoksi. Isän, menestyneen lihakauppiaan, kuolema on tullut yllätyksenä Jonakselle. Heidän välinsä olivat olleet ongelmalliset pitkään. Jonas ei ollut edes tietoinen leikkauksesta, johon hänen isänsä oli joutunut. Matka kotipaikkakunnalle ei kuitenkaan ole helppo ja isän asioihin tuntuukin liittyvän selvittämättömiä seikkoja.
Kirjan sivut ovat rakennettu niin, että joka toinen aukeama sisältää kuvan ja joka toinen arvoituksen. Arvoitusaukeamat ovat laitettu kiinni, kunnes lukija niihin löytää. Jokaiseen arvoitukseen tarjotaan kolme eri ratkaisua, jokainen liitettynä kuvaan, jonka perusteella ratkaisija löytää seuraavan oikean arvoitussivun.
Pulmat eivät ole kauhean monimutkaisia. Lumen vankien voikin katsoa sopivan erityisesti aloittelijoille, sillä kirjan haasteet ovat selkeitä, niihin tarjotaan vastausvaihtoehtoja ja oikean vastauksen löytää tarvittaessa pelkästään kuvia tarkkailemallakin.
Mekaanisesti kirja ei ole kauhean monipuolinen media tällaiselle pulmaratkaisulle. Siinä missä pakohuoneet ja pakohuonepelit ovat vahvasti sosiaalisia kokemuksia, Lumen vangit oli luontevinta ratkoa yksin ja yhdellä istumalta. Sen parissa viihtyi kokonaisuutena ihan mukavasti ja sitä voi suositella, jos aihepiiri kiinnostaa.