Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Päivä on jo nimeltään viittaus Leevi Lehdon samannimiseen teokseen ja perusideakin on sama. Lehdon teoksessa otettiin STT:n yhden päivän uutisvirta ja laitettiin lauseet aakkosjärjestykseen (Lehdon taustalla häilyy Kenneth Goldsmithin Day, jossa kirjoitettiin kirjaksi yhden päivän The New York Times alusta loppuun). Laura Tressel tekee saman muistisairaiden vanhusten hoitokirjauksille. Lähtömateriaali on siis kovin erityyppistä ja koska aidot tekstit ovat vahvan tietosuojan takana – potilaan omainen ei esimerkiksi pääse käsiksi kaikkiin näihin tietoihin – tässä teoksessa tekstit ovat fiktiivisiä.
Ei anneta sen haitata, sillä aidolta hoitotyön ja hoitamisen kuvaukselta tämä tuntuu, virheineen kaikkineen. Kirjaukset ovat ohjeistusten mukaisia. Kirjasta välittyy hyvin, millaisia toimenpiteitä hoitamiseen kuuluu. Näkyy hoitotyön toisteisuus, rutiinit ja rytmit, jotka päivään muodostuvat. Muistisairaan hoitamisen raskaus: “Kelpuutti lopulta toisen hoitajan, joka sai rouvan vakuutettua, että kaalikääryleet ovat syömäkelpoisia ja vaarattomia”.
Entäs itse asiakas? Välillä kirjauksista pilkahtaa muistisairaan persoonaa: harmistuksia, ilonaiheita, mieltymyksiä, suhteita toisiin asukkaisiin ja niin edelleen. Toisinaan kirjaukset ovat hyvin niukkoja, toisinaan kirjaaja on sanaillut notkeammin, jotkut hoitajista taas osaavat suomea heikommin. Vaikka kirjaukset ovat ohjeenmukaisia, niissäkin näkyy pilkahdus persoonallisuutta siellä täällä.
Siinä missä Lehdon Päivä on aika raskas kokonaisuus lukea, Tresselin Päivä on huomattavasti napakamman mittainen ja helpompi omaksua. Onko aakkosjärjestykseen laittamisessa sitten mitään mieltä? On hyvinkin. Se palvelee muutamaakin tarkoitusta: ensinnäkin, se tekee tästä kirjallisuutta, eikä vain hoitokirjauksia. Lisäksi se tuo hienosti esille hoitamisen arjen toisteisuuden ja samana toistuvat rakenteet. Tällä tavoin kirjattuna hoitotyö näyttäytyy yleisenä ilmiönä, ei yksittäistapauksina.
Hoivaa suljetaan laitoksiin pois silmistä ja pois mielestä. Päivä tuo sitä taas näkyville tavalla, joka on kirjallisesti kiinnostava ja toisaalta hoitotyötä kunnioittava.
