Lunni karkasi kotoaan ja halusi tutkia maailmaa, viattomasti vain. Huhut kuitenkin saavuttavat hänet: Kaarniolan kylässä lähellä Lunnin kotia ei voi enää nukkua näkemättä pahoja unia, jotka satuttivat, vaurioittivat, jopa tappoivat.
Lunni tietää, että hänen on palattava kotiin, että nämä painajaiset aiheutuvat Lunnin lähdöstä. Jotta hän voi palata kotiin, hänen on löydettävä itselleen lintu – se käy nopeasti – ja vietävä se Palilan luokse, sillä Palilalla on noita, jotka pystyy kasvattamaan linnusta ratsun. Ratsun Lunni tarvitsee voidakseen palata kotiin.
Palila löytyy ja eliksiiriä järjestyy, mutta maksuksi Lunnin on suoritettava tehtävä: hänen on pelastettava vankina pidettävä konetyttö T23 ja tuotava hänet Palilan luokse. Niinpä Lunni lähtee tekemään juuri tätä, mutta kaikki ei sitten olekaan aivan niin yksinkertaista…
Kirja herätti alkuun vähän epäilyksiä tyylinsä puolesta: vajotaanko tässä runollisen taideproosan suohon niin, ettei tarinasta saa mitään otetta? Näin ei onneksi käy ja vaikka tarina onkin vähän haahu, siinä oli riittävästi tarttumapintaa. Siiri Enoranta on kehitellyt kirjalleen mielenkiintoisen maailman, jota ei liikoja selitellä. Mielenkiintoinen kirja, joka hitaasti sytyttävän alun jälkeen vangitsi sivuilleen.