Mikä ilo ja riemu, kun jännityksellä avasin Matti Laineen dekkarin Pahuuden hinta. Jo kolmas kerta, kun tapaan Elias Vitikan. Vitikka on entinen jääkiekkoilija, joka harjoittaa venebisnestä ja tuntee alamaailman kuin omat taskunsa.
Elias Vitikka on vähän niin kuin Raid ja keikkuu siinä rajoilla, onko rikollinen vai ei. Oikeudenmukaisuus päällimmäisenä hän porskuttaa menemään ja hieno juttu onkin se, että sisaren mies on poliisi. Ylimmät ystävykset he eivät ole, mutta suhde toimii.
Pahuuden hinta vie lukijansa moniin kiemuroihin ja jännittäviin solmuihin. Kun entinen valmentaja löytyy murhattuna, Elias Vitikasta yritetään vääntää syyllistä. Pahin kivenheittäjä on poliisi, Klaus Jenso, kaikkien vatipääpoliisien isä! Kun tästä kärsii eniten Vitikan perhe, on pakko tarttua toimeen.
Vitikka alkaa selvittämään, kuka murhasi valmentaja Lammensalon, jotta pääsisi itse selville vesille. Tokihan muutenkin kiinnostaa, kuka listi vanhan tutun. Niinpä Elias käyttää kaikki mahdolliset suhteensa alamaailman piireissä ja vaikka tapaus välillä näyttää toivottomalta, niin se ratkeaa ja sen kylkiäisinä vähän muutakin.
Matti Laine on armoton koukuttaja. Pahuuden hintaa ei meinaa raaskia laskea käsistään ja silti kun ne jännittävimmät sivut ovat käsillä, ei meinaa uskaltaa hengittää. Niissä on niin itse mukana, että henki salpautuu. Vaikka tietää, että hyvin tässä käy, niin ei usko siihen, ennen kuin kirja on luettu!
Pahuuden hinta on kovaa kamaa ja hurjia tilanteita, mutta Elias Vitikka on niin sisimmältään kiltti ja symppis, että jo senkin takia suosittelen kirjaa myös herkemmille lukijoille!