John Dortmunderille käy tavanomaisella asuntomurtokeikalla tavattoman nolosti: hän joutuukin itse teossa asunnon omistajan yllättämäksi. Tämä ei kuitenkaan ole kaikkein nolointa, sillä asian tekee vielä pahemmaksi se, että omistaja — tavattoman epämiellyttävä monimiljardööri — ryöstääkin Dortmunderin sormesta sormuksen! New Yorkin alamaailmassa sana kiertää nopeasti, ja pian on koko vanha porukka mukanaan Andy Kelp, Stan Murch, Tiny Bulcher ja peräti parikymmentä muutakin konnaa yhtenä miehenä Dortmunderin takana. Sormus on hankittava takaisin, eikä tietenkään haittaisi, vaikka siinä samalla hieman nettoaisi itsekin.
Donald E. Westlaken hyväntuulisissa Dortmunder-dekkareissa riittää aina yllätyskäänteitä, ja Pahimmassa tapauksessa ei tietenkään ole mikään poikkeus tähän sääntöön. Sormuksen ryövääminen takaisin ei olekaan ihan niin yksinkertaista kuin saattaisi olettaa, sillä taikauskoinen miljardööri on nopea liikkeissään, eikä ole ihan selvää, kumpi tässä leikissä on kissa ja kumpi hiiri. Dortmunderin organisointi- ja suunnittelutaito saavat vertaisensa vastuksen.
Pahimmassa tapauksessa on kauttaaltaan laadukkaan Dortmunder-sarjan kirkkaimpia helmiä. Westlaken dekkarit ovat aina hyvin näppärästi laadittuja, eikä hän uransa aikana päästänyt käsistään hutiloitua tekelettä, vaikka kyse olisi ollut kuinka halvasta kioskikirjasta. Tämä kirja onnistuu nousemaan esille laajasta tuotannosta tavanomaistakin parempana malliesimerkkinä siitä, kuinka hurtilla huumorilla höystetty konnatarina rakennetaan. Kepeää, mutta niin kovin maukasta viihdettä. Suosittelen!