Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Huoltovarmuus lienee sellainen sana, johon suurin osa meistä on tutustunut viimeistään koronapandemian aikana. Minulle se tuo mieleen lähinnä kasvomaskit ja erinäiset sotkut niiden valmistamisessa ja hankinnassa, mutta Mari Koistinen näkee asian tietenkin paljon laajemmassa mittakaavassa.
Pahan päivän varalle kertoo ansiokkaalla tavalla monista tunnetuimmista poikkeusoloja aiheuttaneista kriiseistä, esimerkiksi Lissabonin maanjäristyksestä vuonna 1755, espanjantautiepidemiasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen, New Orleansin hurrikaani Katrinasta 2005 sekä tietysti viime aikojen tunnetuimmista tapahtumista eli vuonna 2020 puhjenneesta koronapandemiasta että 2022 alkaneesta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Nämä ja monet muut katastrofinomaiset tilanteet ovat koetelleet ihmisiä elintarvikkeiden, puhtaan veden ja lääkkeiden sekä nykyään tietenkin sähkön ja sen myötä vaikkapa lämmityksen ja tietoliikenteen puutteella.
Mutta miten sitten varautua tällaisiin aikoihin? Mitä yhteiskuntien ja yksityisten ihmisten pitäisi tehdä poikkeusolojen kohdatessa? Koskettava esimerkki hallinnon epäonnistumisesta liittyi hirmumyrsky Katrinan aikaan. Viranomaiset eivät reagoineet ajoissa eivätkä tehokkaasti, media julkaisi kaikenlaisia liioiteltuja huhuja, jotka hidastivat pelastustöitä, ja lopulta New Orleansin kaupunkiin lähetettiin aseistautuneita joukkoja lähinnä omaisuuden suojelemiseen, mikä johti esimerkiksi aseettomien ihmisten ampumiseen. Lisäksi karua todellisuutta kuvasi se, että heikoimmassa asemassa olevat jäivät paljon enemmän hurrikaanin vangeiksi kuin hyväosaiset.
Yksityisille ihmisille kirjassa annetaan paljon erilaisia neuvoja ja ajattelemisen aiheita. Meille suomalaisille onkin jo yleensä opetettu, että koko yhteiskunnan kattavassa kriisissä tulisi pärjätä itse kolmen vuorokauden eli 72 tunnin ajan, jonka jälkeen viranomaisten ja muun infrastruktuurin pitäisi kyetä huolehtimaan riittävästi yhteiskunnan jäsenistä. Yksityisten ihmisten kotivarasta on varmaankin tullut useimmille tuttu ilmaisu viimeistään koronan aikana, ja siitä Koistinen antaa yksityiskohtaiset ohjeet: vaikkapa vettä, säilyvää ruokaa, taskulamppuja, paristoradio, lääkkeet, hygieniatarvikkeet ja käteistä rahaa.
Kirjassa ehkä mielenkiintoisinta oli se, että kaikenlaisen aineellisen varautumisen lisäksi Koistinen tuo esille henkisen puolen: sen avun, joita läheisiltä, perheenjäseniltä ja naapureiltakin saa. Ihmisillä on hänen mukaansa taipumus auttaa heikompiaan, kunhan vain huolehtivat itsestään riittävän hyvin. Tarvitaan siis myös henkistä kotivaraa aineellisen lisäksi!
