Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Venäläiset klassikot eivät ole koskaan kuuluneet repertuaariini, koska ne ovat mielestäni yleensä paksuja ja puisevia. Nikolai Gogolin Päällystakki tekee siinä suhteessa poikkeuksen. Päällystakki on pikkuinen, käteen sopiva ja aivan ihana lukukokemus.
Virkamies eräässä virastossa on Akáki Akákjevitsh, mitätön ja harmaa, huomaamaton mies. Hän nukkavierussa päällystakissaan hoitaa omaa tehtäväänsä ja elää askeettista elämää. Hänen tehtävänsä oli puhtaaksi kirjoittaminen eikä hän missään nimessä halunut mitään muuta. Niin hän puhtaaksi kirjoitti pienellä palkalla, jolla nippa nappa eli. Hän oli ihan tyytyväinen.
Ongelman aiheutti päällystakki, joka oli jo niin kulunut, ettei sitä voinut edes paikata. Uusi oli saatava, mutta se maksoi. Kun hän sai rahat kokoon säästämällä ja palkankorotuksella, oli pian takki hänen olkapäillään. Liekö suomennoksessa ollut pieni kömmähdys, sillä vaatturi toi takin nenäliinaan käärittynä? …nenäliina oli pesty ja puhdas, hän laskosti sen sitten kokoon ja pisti taskuunsa käyttettäväksi… tai sitten nenäliinat olivat siihen aikaan todella isoja?
Uuden päällystakin myötä elämä muuttui ja kaikki huomasivat Akáki Akákjevitshin. Aina siihen asti kun takki varastettiin.
Päällystakki on puhutteleva tarina siitä, mikä merkitys ulkoisilla seikoilla on ja mitä tapahtuu, kun ihminen saa maistaa hyväksyntää ja jälleen menettää sen. Minusta aivan ihana tarina ja sopii tähänkin päivään. Gogolin kieli on kestänyt!
