Pyhiinvaellus herättää vahvoja mielikuvia pyhistä paikoista ja siihen liittyy myös kulkemisen vaivaa ja haastetta. Itse matkanteko on vähintäänkin yhtä merkityksellistä kuin perille pääsy. Vaelluksella on tärkeä määränpäänsä, mutta matkaa tehdään myös syvyyssuunnassa, omaan sisimpään. Niinpä Santiago de Compostelan vaellusreitin kuvaukset mielessäni tartuin Annina Holmbergin ja Johannes Lahtelan kirjaan Pää pilvissä, kiviä kengissä ja yllätyin, todella paljon.
Holmberg ja Lahtela ottavat pyhiinvaellustermin hyvin laaja-alaiseen käsittelyyn. Hengellisen ulottuvuuden lisäksi heidän pyhiinvaellustensa kohteina ovat vaikkapa itselle rakkaiden elokuvien kuvauspaikat. Kirjailijana Holmberg kertoo aina olleensa vaikuttunut kirjojen ja elokuvien miljööstä. Miltä tuntuu matkata paikkaan, jonka on jo elänyt syvästi mielikuvituksessaan osana tarinaa?
Joskus taas kohde on hyvinkin tuttu ja lähellä, silti sisäinen matka on suuri ja elämyksellinen. Enää muutama kuukausi, ja suomalaiset pyhiinvaeltavat sankoin joukoin kesämökeilleen. Lämmin suvituulahdus hulahti mielen läpi jo nyt, kun luin Lahtelan kuvausta saunan merkityksestä – ja todellakin, pyhyydestä. Harras olo vaihtui välillä hilpeydeksi, kun kotoisen saunan lämmöstä siirryin 1980-luvun Romaniaan ja Draculan linnaan. Annina Holmbergin elämykselliset matkakuvaukset ovat mannaa taivaalta korona-ajan lukijalle.
Molemmat kirjoittajat ovat ortodokseja ja Valamo molemmille hyvin tärkeä paikka. Johannes Lahtela on myös vihitty ortodoksisen kirkon papiksi. Kirja alkaa Valamosta ja päättyy Valamoon, vahvasti pyhiinvaelluksen perinteisen merkityksen äärelle. Lahtela kertoo hyvin koskettavasti siitä, kuinka ilman hengellisyyttä hän ei olisi enää elossakaan. Holmberg puolestaan kertoo tuntevansa helpotusta siitä, että hänelle ja hänen miehelleen on varattu hautapaikka Valamoon.
Lukijan roolissa tunnen itsekin vaeltaneeni heidän mukanaan monissa paikoissa – mutta kuinka tärkeää sittenkin on myös perille tulo. Ympyrän sulkeutuminen, kotiin paluu. Tämän kirjailijakaksikon dialogi on sekä viihdyttävää että elämän peruskysymyksistä ammentavaa luettavaa, mitä lämpimimmin voin suositella.