Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Netti on pullollaan erilaisia onnellisuusohjeiden listauksia ja elämäntapaoppaita ilmestyy tasaiseen tahtiin joka vuosi. Mutta mitä onnellisuus pohjimmiltaan on ja millaiset ohjeet auttavat pysyvämpään muutokseen? Onnellisuuden määrittely on pohdituttanut ihmistä iät ajat, mutta sen konkreettinen tutkimus on suhteellisen nuorta. Markku Ojanen, onnellisuusprofessoriksikin nimetty psykologian emeritusprofessori, on julkaissut useita kirjoja onnellisuudesta eri näkökulmista. Hänen uusin kirjansa Onnellisuuksien oivaltaja on kattava kuvaus onnellisuuteen liittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta.
Nytpä mielenkiintoni herää! Kuinka niinkin subjektiiviselta tuntuvaa asiaa kuin onnellisuutta voidaan tutkia tieteellisesti? Äkkiseltään kun sen mieltäisi olevan pitkälti mutu-tuntumaa ja merkityskin erilainen eri ihmisille. Me suomalaiset loistamme kansainvälisissä onnellisuustilastoissa, vaikkei sitä sateisenharmaan katukuvan kulkijoista aina voisi pääätelläkään.
Aluksi Ojanen erottaa toisistaan kaksi erilaista onnen tilaa. Tyytyväisyysonni on varsin pysyvää ja ikään kuin kokonaisnäkemystä omasta elämästä, kun sen sijaan tunneonni vaihtelee päivästä ja tilanteesta toiseen. Tämän erottelun jälkeen onkin luontevaa tarkastella, kuinka paljon eri tutkimusten mukaan onnellisuutemme on geenien ja ympäristön sanelemaa ja mikä paletissa jää oman tahdon osuudeksi. Elämänmuutokset ja traumat tuovat mukanaan asioita, joihin on vaikea sopeutua. Kulttuurien erilaisuus ja se, miten yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä arvotetaan eri puolilla maailmaa, vaikuttaa suuresti myös onnellisuustutkimuksessa. Myös valtioiden elinoloissa, vauraudessa ja vakaudessa on suuria eroja ja se näkyy kansainvälisessä vertailussa. Kielten erot ja onnellisuutta kuvaavien sanojen merkitykset voivat myös aiheuttaa virhettä kansainvälisessä vertailussa; se mitä amerikkalainen rakastaa (love), voi suomalaiselle olla laimeammin vain kivaa.
Mitä sitten voi tehdä onnellisuutensa hyväksi? Ojanen käsittelee onnellisuuden tutkimusta sekä yhteiskunnan että yksilön näkökulmasta. Erityisen mielenkiintoista on katsaus suosittuihin onnellisuusohjeisiin ja niiden käyttökelpoisuuteen tutkimusten pohjalta. Liiallinen onnellisuuden tavoittelu voi jopa toimia itseään vastaan. Ilahduttavaa on se, että vanhat arkijärjenkin sanelemat konstit toimivat parhaimmin – vaali siis ihmissuhteitasi, katso silmiin, kannusta ja kiitä. Kultainen sääntö pätee siis yhä!
