Stark on kova luu: hän on fiksu, tavattoman viileä ja pukeutuu moitteettomasti. Ammatikseen Stark hoitaa ongelmia. Pienempiä, ja sitten sellaisia, joita kukaan muu ei pysty hoitamaan. Stark saa keikan, joka vaikuttaa alkuun melko yksinkertaiselta, sellaiselta, jossa Starkin erikoistaitoja ei tarvita. Mies on kidnapattu. Syyllinen on selvitettävä ja uhri saatava takaisin. Helppo juttu.
Stark hoitaa homman, mutta lukija tuskin yllättyy, kun paljastuu, ettei kaikki olekaan aivan niin yksinkertaista kuin miltä näyttää. Only Forward tottelee kovaksikeitetyn dekkaritarinan perinteitä, vaikka onkin jotain aivan muuta kuin tavallista tavaraa. Kirjan maailma on futuristinen, omaleimainen ja kiehtova, erikoinen tulevaisuuden maailma, jossa mantereen laajuinen kaupunki on jakautunut naapurustoihin, joissa samanmieliset kokoontuvat olemaan omanlaisiaan ja vähät muista. Vain harvat Starkin kaltaiset henkilöt matkustavat laajemmin paikasta toiseen.
Stark on hauska päähenkilö. Kertojana Stark on täysin epäluotettava — mistä Stark muistaa mainita lukijalle aina silloin tällöin. Puolivälissä kirjaa sävy muuttuu. Alun vitsailu — kirjan maailma on kuin parodiaa, lähes täysi vitsi — ja toisaalta kovaksikeitetyn dekkarin tyylittely väistyvät ja tilalle tulee synkempää, surrealistisempaa ja syvällisempää kerrontaa. Tapahtumat muuttuvat kummallisemmiksi ja unenomaisiksi. Only Forward onkin enemmän kuin miltä aluksi vaikuttaa.
Erikoinen kirja jää mieleen. Kiitetty esikoinen potkaisi Michael Marshall Smithin uralle vauhtia ja voitti Philip K. Dickin ja August Derlethin palkinnot.