Näitä lahjakkaita nuoria. Mieluummin laajalti liikkuvaa Maariaa kuin yksitotista Sofiaa. Molemmat karmaisevat kyllä.
Uskalsinpas sanoa, vastoin palkintoraateja! Panna Päivisen Oksasen edelle.
Äidinkielen maikka Maaria Päivinen (s. 1982 Tohmajärvi) on konkari kirjamielessä: On nälkä, on jano on jo neljäs romaani Sinun osasi eivät liiku -runokokoelman lisäksi. Jossain mainitsinkin, Pisara-blogia kommentoidessa?, että runon otsikko ei pidä paikkaansa kirjailijan kohdalla. Tätä nykyä näet hän löytyy Islannista majailemasta, viime talvena Münchenistä, mielenpohjalla koko ajan kaihertamassa pitkä matka maailman ympäri.
Janossa ja nälässä myös matikanmaikka, kauneutensa säilyttänyt ronski Emilie liikkuu maailmalla tiiviisti – kostoretkillä. Kostamassa koko miessukupuolelle yhden miehen toilailut, oman lätkimään lähteneen avomiehen, Herra Blumenin, jälkeensä jättämän ”paskanmaun”.
Siinä sitä sitten mennään eikä meinata, kun Emilie antaa palaa: yhdeksäntoista miestä maailmalla saa tuta intiimimmin, oikein kivun kanssa, millaista on olla lutkan asemassa; päälle sadat muut miehet. Jos ovat miehet lirissä, niin on lukijakin aika kiipelissä yhdistellessään Emilien hajonneita palasia yhteen.
Teksti on voimakasta, raadollista, mukaansa nielevää, purevaa, arvaamatonta. Miten sen sanoisi – sellaista raollista, kurkittavaa.