Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Neljä ystävystä kokoontuu perinteisiin rapujuhliin. 30 vuoden ystävyyden aikana jokaisella on ollut elämässä omat käänteensä, mutta perinteestä on pidetty kiinni. Nyt perinne kuitenkin katkeaa väkivaltaisesti: juhlien emäntä Krisse löytyy aamulla paljusta ammuttuna. Hannele ja Britt ovat yhä huvilalla, mutta neljäs naisista, Sylvia, on kadonnut.
Komisario Anna Glad on rikospaikalla ensimmäisenä ja innokas tutkimaan tapausta. Anna joutuu kuitenkin pian astumaan sivuun tutkinnasta: Annan puoliso Tomas on tällä kertaa tutkinnalle tärkeämpi ja pariskunta on sopinut, että samoissa tutkinnoissa ei työskennellä. Anna joutuu siis ottamaan isomman vastuun pariskunnan pojan Gottfriedin päiväkotikuskauksista.
Kiehtovan tapauksen seuraaminen sivusta on Annalle kuitenkin vaikeaa, eikä se ihan täysin onnistukaan, etenkin kun tutkinnanjohtajaksi nouseva Benny on sietämätön pöyhkeilijä. Anna joutuu sekalaisiin hanttihommiin, jotka kuitenkin tavalla tai toisella kytkeytyvät murhatutkintaan. Tapaus onkin melko mutkikas, sillä ystäväporukalla on tietysti runsaasti salaisuuksia ja Krissellä varsinkin tuntuu olevan komeiden kulissiensa takana kaikenlaista.
Eva Frantz on rakennellut jälleen kerran oikein kelpo dekkarin, jonka Ulla Lempinen on suomentanut hyvin. Anna Gladin viides näytös on toimiva. Tutuksi käynyt henkilögalleria toimii tässäkin ja murha on sopivan kiemurainen. Vähän sellaista tylsää dekkarien peruskauraa ovat nimettömät kirjeet, joilla tunnelmaa maalaillaan toiminnan välissä ja joiden kirjoittajaa lukija saa arvuutella, mutta ystävysten rapujuhlaperinteen valaiseminen takaumien kautta toimii sen sijaan oikein mainiosti.
Frantz on haastattelussa kertonut suunnitelleensa sarjaan viisi osaa. Nyt ne viisi osaa on nähty ja on hyvin mahdollista, että Anna Glad -sarja päättyy tähän. Vähintäänkin edessä on tauko. Sarjan taso on pysynyt hyvänä viiden kerran ajan, joten ainakaan edessä ei ole sarjan väsähtäminen ja samojen juttujen toistaminen. En kuitenkaan pahastuisi, jos Frantz aikansa levättyään vielä palaisi Anna Gladin pariin – mutta ilolla lukisin kyllä jotain ihan uuttakin.
