Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ajayi Crowther Street on tavanomainen keskiluokkainen katu Lagoksessa, Nigeriassa. Päällisin puolin kadun ihmisten elämä koostuu siitä tavanomaisesta juoruamisesta, naapurin meluamisesta valittamisesta ja sunnuntaisista kirkkokäynneistä. Kunniallisuuden ja menestyksen mallia naapurustolle näyttää erityisesti pastori Akpoborien perhe, mutta niin kuin tällaisissa tarinoissa aina, paratiisi ei ole paratiisi, ellei sieltä lopulta löydy myös se käärme.
Erityisesti perheen jälkikasvu aiheuttaa perheen julkisivulle harmaita hiuksia. Mary vaikuttaa epäilyttävän itsenäiseltä naiselta, joka ottaa mallia ilmeisen menestyneeltä vanhapiika tädiltään ja Keturahin suhde pastorin apulaiseen kerkeää kuumeta ennen papin aamenta. Pahin tapaus on kuitenkin kuopus Godstime, jonka tunteet sykkivätkin parhaalle kaverille, eikä vastakkaiselle sukupuolelle. Punos avautuu toisensa jälkeen ja lopulta paljastuu, ettei perheen kulissista ole enää mitään jäljellä, ja pahin kaikista taitaa sittenkin jälkikasvun sijasta olla pastori itse.
Käsikirjoittaja Elnathan John ja kuvittaja Alaba Onajin ovat rakentaneet oikein oivallisen yhteiskuntakritiikin, jota käsitellään yhden perheen tarinan kautta. Sarjakuvan käsittelemät teemat ovat nähtävästi yleisiä puheenaiheita Nigeriassa: homofobia, lapsityövoiman käyttö, seksuaalinen hyväksikäyttö ja uskonnollinen tekopyhyys ovat kaikki sarjakuvassa tärkeitä teemoja. Siitäkään huolimatta sarjakuvasta ei erityisemmin tule sellainen olo, että se käsittelisi vain Nigeriaa, päinvastoin, sarjakuvan teemat tuntuvat hyvin yleismaailmallisilta.
On Ajayi Crowther Street avaa myös käsittelemiään teemoja sen verran tyylikkäästi, että siinä ei ole mitään opettavaisen sarjakuvan sävyä. Sarjakuvan tarina ja henkilöhahmojen väliset suhteet rakentuvat uskomattoman luontevasti ja On Ajayi Crowther Street on siten ennen kaikkea ensiluokkaista draamaa, josta voi nauttia ihan sellaisenaan, kiinnostivat Nigerian yhteiskunnalliset kysymykset tai eivät.
On Ajayi Crowther Streetiä lukiessa tulee väistämättä myös mieleen, miten harmillisen harvoin Afrikasta käännetään yhtään minkäänlaista sarjakuvaa. Tai no, ei tätäkään ole varsinaisesti käännetty, sillä nigerialainen kustantamo Cassava Republic Press on julkaissut sarjakuvan suoraan englanniksi. Kysymys kuitenkin kuuluu, onko sarjakuvassa jotain aivan erityisen afrikkalaista. Vastaus tähän on sekä kyllä että ei.
Taitavasti luotu sarjakuva voisi periaatteessa olla tehty missä vain, mutta sen näkökulmaan kiinnittää väistämättä huomiota. Olen niin tottunut lukemaan Afrikasta eurooppalaisesta näkukulmasta, että tuntui erikoiselta lukea tarinaa, jossa ihmiset räpläävät kännykkää, käyvät syömässä pikaruokalassa ja työskentelevät läppärillä, niin kuin keskiluokka nyt kaikkialla tekee. Afrikkalainen, tai tässä tapauksessa nigerialainen, keskiluokka harvemmin vain sattuu näkymään missään. Sarjakuvaa lukiessa tajuaa, miten mediamme käsittelee afrikkalaisia maita lähinnä köyhyyden kautta, mutta se tarkoittaa sitä, että tämänkaltaiset tarinat jäävät sitten pääsääntöisesti kertomatta.
On Ajayi Crowther Street on kaikkiaan oikein erinomainen sarjakuva ja varsinkin jos Aya : elämää Yop Cityssä aikoinaan miellytti, niin tähän kannattaa ehdottomasti tarttua.
