Toni Tuunaisen tarinassa on surullisen tuttuja elementtejä: rikkonainen, väkivallan sävyttämä lapsuus, runsas päihteiden käyttö ja päämäärättömyys. Kyseiset tekijät johtivat Tuunaisen tilanteeseen, jossa hän oli hetken Ruotsin etsityin rikollinen.
Tuunaisen rikollinen ura alkoi pikkurötöksistä. Helppo raha ja elämäntapa houkuttelivat. Pian Tuunainen ryhtyi tekemään arvokuljetusryöstöjä. Eräs ryöstö kuitenkin epäonnistui, ja Tuunaisen rikostoveri menetti henkensä ja Tuunainen vapautensa.
Toni Tuunaisen Olin Ruotsin etsityin rikollinen tuo mieleen Anders Adalin Rahaa rahaa rahaa, mutta Tuunainen kertoo kokemuksistaan huomattavasti hillitymmin. Hän kuvaa tekemiään rikoksia lakonisesti, eikä hehkuta tai toisaalta kadukaan tekojaan. Näin on nyt käynyt, ja se siitä.
Tuunaisen kuvaukset ruotsalaisesta vankilajärjestelmästä ovat mielenkiintoisia: pohjoismaalaisessa vankilassa lähimmäksi Kylmää rinkiä pääsee, jos koskee yhteiseen juustonpalaan likaisilla sormilla.