Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jojo Moyesin kirja Ole niin kiltti, älä rakasta häntä, vie lukijansa kahden eri vuosikymmenen Lontooseen. Vuonna 1960 Jennifer Stirling herää sairaalassa vakavasti loukkaantuneena ja muistinsa menettäneenä. Paluu omaan elämään tuntuu vieraalta ja väärältä, eikä arki aviomiehenkään kanssa tahdo sujua. Menneisyyden solmut alkavat avautua, kun Jennifer löytää itselleen osoitetun rakkauskirjeen, jossa on allekirjoituksena ainoastaan B. Näyttää siltä että Jennifer on suunnitellut jättävänsä entisen elämänsä, mutta missä mies nyt on ja kuka hän on?
Toisaalla vuoden 2003 Lontoossa toimittaja Ellie Haworth rimpuilee tuhoon tuomitussa rakkaussuhteessa ja on joutunut pomonsa silmätikuksi kadoksissa olleen työmotivaationsa vuoksi. Sattumalta Ellie löytää arkistosta koskettavan kirjeen, joka saa hänet selvittämään tuntemattomien rakastavaisten kohtoloa.
Vaikka peruslähtökohdat kirjan tarinalle kuulostavat melko tavanomaisilta, ei Ole niin kiltti, älä rakasta häntä, ole niitä tavallisimpia rakkaustarinoita. Jenniferin tarina nimittäin onnistui koskettamaan näinkin kyynistä lukijaa, eivätkä juonenkäänteet olleet itsestäänselvästi arvattavissa. Kenties vetoavuus liittyy siihen, että kirjailija on onnistunut sekoittamaan sopivassa suhteessa realismia, tragediaa ja unelmia.
Lisäksi Moyes on luonut hienon ajankuvan 1960-luvun Lontoosta, ja siitä aiheesta olisi lukenut mielellään lisääkin. Heikompi lenkki kirjassa on 2000-luvulle sijoittuva osuus, mutta onneksi 2000-luvun kuviot ovatkin enemmän sivuroolissa tapahtumien keskittyessä 1960-luvulle.
Tässä kirjassa on hieman samaa surumielistä lumovoimaa kuin Maggie O’Farrellin teoksessa Käsi jota kerran pitelin, joten siitä pitäneiden kannattaa tutustua myös Moyesiin.
