Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Syksyllä 2016 toimittaja Johanna Vehkoon piti osallistua rovaniemeläisessä kirjakaupassa keskusteluun uudesta kirjastaan. Hän sai kuulla, että tunnetut laitaoikeistolaistoimijat olivat tulossa häiritsemään tilaisuutta kuvaamalla sitä Youtubeen. Vehkoo ei sairastumisen vuoksi lopulta päässyt edes paikalle, mutta kirjoitti siihen liittyen lyhyen Facebook-päivityksen rajatulle ja suljetulle yleisölle. Hän nimitti päivityksessään tunnettua henkilöä rasistiksi ja natsipelleksi, ja kuinkas sitten kävikään?
Päivitys vuoti yleiseen levitykseen, vaikka Vehkoo oli asettanut sen yksityiseksi, ja päivityksessä mainittu henkilö (asianomistaja, jonka nimi on toki yleisesti tiedossa, mutta jota en tässä aio mainita, koska Vehkoo ei myöskään kirjassaan missään vaiheessa niin tee) päätti ”loukkaantua” ja teki päivityksestä rikosilmoituksen. Uskomatonta on, että tapaus eteni käräjäoikeuteen saakka. Vielä uskomattomampaa on, että käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon kunnianloukkauksesta sakkoihin, ja vielä tätäkin uskomattomampaa se, että hovioikeus piti tuomion voimassa. Tätä kirjoittaessani asian käsittely on vireillä korkeimmassa oikeudessa, ja siitä on tulossa merkittävä ennakkotapaus sananvapauden rajojen määrittämisessä.
Johanna Vehkoon Oikeusjuttu on pöyristyttävä reportaasi siitä, kuinka tietyt tahot käyttävät järjestelmällisiä rikosilmoitustehtailuja ja jatkuvia kanteluja poliittisten päämääriensä saavuttamiseksi. Vehkoo kirjoittaa, että selvästikään oikeusjärjestelmä ei tunnista eikä ymmärrä nykyaikaisen nettitrollauksen mekanismeja, ja kuinka helppo tätä seikkaa on käyttää hyväkseen. Kysymys on vaientamisesta, keskustelun suuntaviivojen ohjailusta, ylipäänsä asenteiden kovenemisesta ja vihapuheen arkipäiväistymisestä. Suvakkihuoraksi kutsuminen tappouhkausten kera on vallankin vähänkään vasemmalle kallellaan oleville naistoimittajille aivan jokapäiväinen normi nykyään.
Vehkoon kirja kertoo siitä, mikä oikeudenkäytössä on pielessä. Kun esitutkinnan virheet kertautuvat syyttäjän tulkinnoissa, menee luottamus järjestelmän toimivuuteen. Tai edes siihen, että laki – vaikka kuinka epäoikeudenmukainen – olisi kaikille sama. Vehkoo nostaa esimerkkejä tilanteista, jossa korkeimman oikeuden ennakkotapauksen puuttuessa eri käräjäoikeuksien laintulkinnat vertailukelpoisista oikeustapauksista poikkeavat toisistaan. Miksi toisenlaiset loukkaukset ja vihapuheet ovat sallittuja, mutta toiset eivät? Hän on tutkinut tarpeeksi paljon erityisesti valemedioiden ja niissä vaikuttavien henkilöiden tekemisiä osatakseen kertoa niistä oleellisen napakasti ja selkeästi. Totuuden etsiminen on hänelle kaikki kaikessa. Oikeusjuttu on musertava kirja.
Kaikkein sydäntäsärkevintä on lukea siitä, kuinka jo viisi vuotta kestänyt tapauksen vatvonta on vaikuttanut Johanna Vehkooseen itseensä. Terveys, työkyky, työtarjoukset ylipäänsä, luottamus yhteiskuntaan, kaikki on kärsinyt. Ja kuinka silti tästä kaikesta kärsimyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta, raivosta ja epätoivosta Vehkoo synnyttää rautaista journalismia, tarkkaan argumentoitua ja hyvin taustoitettua tietoa käsittelemistään tapauksista ja ilmiöistä.
Johanna Vehkoon Oikeusjuttu on kirja, joka sai vereni kuohahtamaan oikein kunnolla. Surullista on, että elämämme maailmassa, jossa Vehkoon käsittelemiä asioita ja tapahtumia tarvitsee käsitellä, jossa niistä on pakko keskustella, ja jossa ne olisi korkea aika ottaa vakavasti. Oikeusjuttu on vuoden 2021 tärkein kirja.
Päivitys 11.1.2022: Oikeus toteutui. Korkein oikeus (KKO) kumosi toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion. KKO katsoo, että Vehkoo ei ollut loukannut asianomistajan kunniaa Facebook-kirjoituksessaan. Lue lisää YLE:n uutisesta.
