Nuorten kirja lukuhaluttomille. Kalle Veirto tekee kaikkensa, jotta nuori lukuhommiin tottumaton lukija lukisi kirjan loppuun saakka. Jokainen luku päättyy seuraavan luvun houkutuksiin tyyliin: Ja seksiin päästiin tuota pikaa. Tapausten kulkuun asunnolla sekaantuivat myös kääpiöt. Nyt et ainakaan enää lopeta. Voisin lyödä vaikka lantin pari vetoa.
Kolme poikaa ajautuu TET-viikoksi työelämään tutustumaan niinkin tylsään paikkaan kuin antikvariaatti Algot Untolaan. Ei aavistustakaan kenelläkään mikä Algot Untola on, ei tietenkään – digipojilla.
Ensimmäinen päivä revitään kellarissa kirjoja paperikeräykseen, mikä riittääkin kahdelle kaverille. Kolmas, Yrjö Akseli Autio, jää paristakin syystä: Tuntematon sotilas alkaa kiinnostaa, lisäksi kolmen tonnin arvoinen varastettu koeajofillari pitäisi jotenkin löytää tai saada rahat sen maksamiseen.
Mielenkiintoista sukeltaa antikvaariin, sisäpiiriin, ainakin meille lukuihmisille. Näemme mitä divarin pitäminen vaatii ja millaista sen pyörittäminen on omistaja Vatasen päivärutiinien myötä: kahvia ja pullaa, vakiasiakaskummajaisten tyytyväisenä pitämistä, kirjojen hävittämistä ja hinnan arvioinnin niksejä, kuolinpesien kirjahyllyjen tyhjentämistä ja niistä aarteiden etsintää.
Mukavan kirjallisesti kertoja tuppautuu peliin mukaan jumalana: kertoen miksi kuolettaa sivuhenkilöitä; estäen joitakin päähenkilöiksi tulemasta; elävöittäen joitakin sivupersoonia; mainiten senkin, koska on viisainta jättää seuraava luku lukematta, jos ei tämän tai tuon kaltainen asia kiinnosta. Kertoja on siis kaikkitietävä ja -näkevä, joka päähenkilöiksi jättää Vatasen, sen divaripomon, sekä vielä enemmän päähenkilöksi itsensä, josta käyttää nimeä Yrjö Anselmi Autio. Ja sen pyörän, se kai tässä lopulta kaiken pää, juonen kuljettaja on!
Ei hassumpi lukukokemus entiselle nuorellekaan. Piristävä, virkistävä. Miltei kädestä pitävä.