Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Miki Liukkosen järkälemäinen romaani lupaa alanimekkeessään olla ”Yleispätevä tutkielma siitä miksi asiat ovat niin kuin ovat”. Tavoitteet eivät siis selvästikään ole vaatimattomat.
Takakannen hashtag-luettelo antaa osviittaa siitä, mistä kirjassa on kyse. Keskeisimmiksi aiheiksi nostaisin nykyajan ja neuroosit – niistä tässä kai lopulta on kyse.
Romaani kuvaa lyhyttä ajanjaksoa keskiviikosta keskiviikkoon. Tapahtumat alkavat, kun opiskelija Emilia Jensen tekee itsemurhan hyppäämällä Helsingin yliopiston Physicum-laitoksen katolta. Tästä H-hetkestä alkaa tapahtumien myllerrys, joka leviää moneen suuntaan ja vaikuttaa odottamattomilla tavoilla.
Asiaan liittyvät niin Emilian vanhemmat – taiteellisesti korkeatasoisia liukumäkiä suunnitteleva Caesar ja Tanskan kuninkaallisen teatterin Gaden tiimin lavastava Laura – kuin olympiakisoihin valmistuva uimariporukka, jolla on kullakin omat omituisuutensa.
Jenseniä yliopistolla opettanut Magnus Brax suhtautuu fanaattisesti munakoisoihin, Lundvallin romaniperheen isä Valde joutuu sairaalaan pyörtymisen johdosta ja joutuu perheineen kummallisten tapahtumien keskelle, Jantek Zoltánfi opettaa pianonsoittoa ja pohtii perheensä suhdetta Nikola Teslaan ja niin edelleen ja niin edelleen – kirja on täynnä erikoisia henkilöitä, joilla on kummallisia pakkomielteitä ja neurooseja.
Kovin selkeää juonta tai tyydyttävää, langat nippuun sitovaa loppuratkaisua O:lta ei kannata odottaa. Melko hyvä testi on lukea läpi kirjan alun henkilöluettelo: jos alkaa ahdistaa, laske kirja käsistäsi saman tien. Ei ole sinun kirjasi. Jos taas henkilöluettelon luonnehdinnat ihmisistä kiehtovat, O tarjoaa herkullisen sukelluksen 2010-luvulle.
Liukkonen tarkastelee kiinnostavilla tavoilla keskenään linkittyvää henkilökatrastaan yksityiskohtiin upoten. Pienistäkin asioista voidaan kertoa pitkällisesti, tarina karkaa välillä aivan kummallisiin sivuseikkoihin, joista osasta saisi hyvinkin oman romaaninsa aikaiseksi. Liukkonen tuhlailee tapahtumia.
Ei tästä kirjasta kovin koherenttia vinkkausta taida saada; sekin kertoo jotain. O ei varmasti istu joka makuun, mutta jos nautit mammuttiteoksista, asioiden liittymisestä toisiinsa odottamattomilla ja hienovaraisilla tavoilla, alaviitteistä, tuhlailevasta yksityiskohtiin paneutumisesta ja kummallisuudesta kummallisuuden itsensä vuoksi, O on välttämätöntä luettavaa.
