Aleksis Kivi syntyi Palojoen kylässä Nurmijärvellä. Kivestä itsestään sekä hänen tuotannostaan on kirjoitettu lukemattomia kirjoja, tarinoita sekä artikkeleita. Kylästäkin toki, mutta aina Kiven näkökulmasta – siitä, miten kotikylän ihmiset päätyivät Stenvallin tuotantoon. Tässä mittavassa kokoomateoksessa entiset ja nykyiset kyläläiset puolestaan kertovat, miten naapurusto suhtautui Aleksiin ja miten Kiven maine on vaikuttanut ja vaikuttaa yhä edelleen kylään, sen toimintaan ja kyläläisiin.
Kirja on hyvä historiikki pienestä kylästä, sen varhaishistoriasta sekä elinkeinoista ennen ja nyt. Se kertoo mukavasti vaihdellen kansalliskirjailijan vaikutuksesta kylän lähes kaikkiin toimintoihin tavalla tai toisella. Kuitenkin kaikesta käy selkeästi ilmi, miten virkeä pienikin kyläyhteisö voi olla ja miten yhteistoiminnalla, suunnittelulla ja selkeillä tavoitteilla voidaan saada aikaan kaikkia tyydyttäviä, monipuolisia ratkaisuja kohentaen kaikkien asujien yleistä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Luonnolla oli Aleksis Kivelle itselleen suuri merkitys ja se käy ilmi hyvin myös tästä kirjasta. Paljon kerrotaan pelloista, mäistä ja metsistä, jotka on nyt julistettu Suomen kansallismaisemaksi. Eikä ehkä turhaan, sillä myös kuvitus on silmiähivelevää. Vaikka aina ei ole kyse taidekuvista, tulee kylän omaleimainen luonne selkeästi esille. Historiassa puolestaan kerrotaan, miten maisema oikeastaan tällaiseksi lopulta muodostui.
Kirja on koottu mielenkiintoisesti ja se saa kylää tuntemattomankin lukemaan tämän sanasta sanaan. Herkullisia anekdootteja ja vanhoja tarinoita on sijoitettu sopivasti joukkoon maustamaan toisinaan hiukan vakavaksi siirtyvää faktaa. Välillä taas joku nykyasujista kertoo omasta elämästään, tässä ja nyt. Tekniikkaa ja talouttakaan ei tietenkään ole unohdettu, koska ne ovat toimivan ja jatkuvasti elävän sekä kehittyvän yhteisön peruspiirteitä. Vanhat ja uudet valokuvat tavallisista ihmisistä työnsä äärellä, lapsista ja nuorista leikkimässä sekä tietysti maailmankuuluista Kivi-juhlista tuovat mukavan lisän kirjaan. Kirjassa on hyödynnetty useaan otteeseen myös herkullista paikallismurretta, joka tuo juttuihin oman, kodikkaan muotonsa.
Suosittelen sekä Aleksis Kivestä että suomalaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneille, mutta myös aivan tavallisesta kyläelämästä ja sen kehittämisestä innostuneille sekä mahdollista maallemuuttoa harkitseville kaupunkilaisille. Tässä on jokaiselle jotakin uutta ja mielenkiintoista löydettävää iltojen iloksi – Palojoki on paljon muutakin kuin Aleksis Kiven kotikylä!