Suomalaisia spefi- ja kauhunovelleja lukeneelle Boris Hurtta on tietysti tuttu nimi. Tähän kokoelmaan on koottu Hurtan novelleja 1990-luvulta ja 2000-luvulta, juttuja on julkaistu aikaisemmin muun muassa Portissa, Yöjutussa, Finnzinessä ja Usvassa. Yksiin kansiin kokoaminen palvelee tarkoitustaan, koska osa novelleista pyörii saman aihepiirin ympärillä ja siksi hyötyy sukulaistensa läheisyydestä.
Hurtta pyörittelee kokoelman alkupäässä lovecraftiaanisia tunnelmia sanoinkuvaamattomasta kuoriaiskultista, jonka mittaamaton pahuus pulpahtelee pintaan siellä sun täällä, muun muassa erikoisessa tukholmalaisessa antikvariaatissa. Muutakin nähdään, muun muassa viikinkitaruja ja suomalaissiirtolaisia Yhdysvalloissa. Kokonaisuus on vaihtelevan tasoinen, ei näistä ihan jokainen timanttia ole. Mutta riittävän moni on, jotta tämä kokoelma kannattaa lukaista läpi, jos kotimainen kauhukirjallisuus ja sanoinkuvaamattomat kultit kiinnostavat.
Pakko on vähän ihmetellä kokoelman nimeä Noidan nahka, kun sen nimistä tarinaa ei kirjassa ole, ja muutenkin kirja on Turbatorin tapaan aika kotikutoisen oloinen, mutta sisältö onneksi toimii. On hyvä, että näitä lehdissä ilmestyneitä novelleja kootaan tällaisiksi kokonaisuuksiksi ja kansiin, koska kirjastojen kokoelmiinhan nämä pienipainoksiset kirjat onneksi jäävät saataville.