Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Harvalla suomalaisella pelialan ihmisellä on kokemusta kiinalaisessa pelistudiossa työskentelystä, mutta Emma Kantasella on ja Kiinan reissusta tuli kaikkiaan niin erikoinen, että autofiktiivinen teos kokemuksesta on enemmän kuin perusteltu. Vaikka oma motivaationi kirjan lukemiselle olikin alun perin juuri pelialaan liittyvä, ei se yllättäen ollutkaan kirjan pääasiallinen tai mielenkiintoisin sisältö.
Kirjan elegantti nimi Nimi jolla kutsutaan öisin viittaa Kantasen kiinalaiseen nimeen Ai Ma, joka kirjoitetaan kahdella merkillä, joista toinen merkitsee kuunsirppiä ja toinen suuta. Se on sopiva nimi kirjalle, jonka ytimessä on tietynlainen hukkumisen, ulkopuolisuuden tunne ja yritys rakentaa identiteettiä aivan vieraassa ympäristössä. Ehkä helpommin sanottu kuin tehty ummikkona ja tyystin kieltä osaamattomana.
Itse työ pelifirmassa osoittautuu vähemmän kunnianhimoiseksi Candy Crush -pelin kopioimiseksi, mutta uusia mahdollisuuksia avautuu salaperäisen pekingiläisen alakulttuurin kautta, johon päähenkilö sattuman kautta törmää. Lala-naiset edustavat kauneutta, erotiikkaa, rohkeutta; jotain ehdottoman ihailtavaa – ja lesboryhmänä – myös jotain ehdottoman salailtavaa. Vapaus tässä vertaisryhmässä tuntuu aluksi huumaavalta; tulla määritellyksi jonkin muun kuin ihonvärin tai kansallisuuden kautta, olla oma itsensä.
Kiinassa hierarkioita ei kuitenkaan paeta noin vain ja pian ryhmä näyttää synkät, väkivaltaiset puolensa. Lesbot ovat joko T, P tai H lesboja, ja mikä kirjain sattuu olemaankaan määrittelee tarkasti sen, miten ihmisen tulisi käyttäytyä. Maskuliininen dominoi feminiinisen, vaikka sitten väkivaltaisesti, naistenkin keskuudessa. Hämmästelen kirjoittajan suoruutta ja avoimuutta, ja toisaalta sitä, että kaikesta huolimatta kirja on ihan julmetun kauniisti kirjoitettu. Hieman epätodellisen, vieraantuneen tunnelman rakentaminen onnistuu Kantaselta hienosti, mikä on ehkä erikoinen kehu ottaen huomioon, että kertomus on kuitenkin totta.
Kantasella on kautta kirjan voimakas oma ääni, joka pistää toivomaan, että tämä kirja ei jää hänen ainokaisekseen. Runollinen ja nasevan lakonisen huumorin sävyttämä Nimi jolla kutsutaan öisin, on mielenkiintoinen sukellus hyvin erilaiseen sosiaaliseen todellisuuteen, ja kirja on ehdottomasti suositeltavaa luettavaa hyvien romaanien ystäville, siinä missä Kiinasta ja pelialasta kiinnostuneillekin.