Sirpa Kyyrönen on tähän asti lukemani perusteella ollut luotettava, hyvä runoilija, eikä Nimesi on Marjatta tätä käsitystä horjuta. Einari Vuorela -palkinnolla vuonna 2023 palkittu kokoelma käsittelee halua ja lisääntymistä, biologiaa ja mytologiaa. Sekoitus on kiehtova ja kokonaisuus houkutteleva.
Nimesi on Marjatta on tietysti heti viittaus Kalevalaan ja puolukasta hedelmöittyvään Marjattaan. Luontoa eri muodoissaan riittää runsaasti: näissä runoissa on lintuja, marjoja, kasveja, lisääntymistä, elämää. Yhdistelmä mytologiaa ja tiedettä toimii erittäin hyvin, runot ovat tukevasti kiinni monenlaisissa maailmoissa ja rönsyävät mieltä kutkuttavalla tavalla eri suuntiin.
Aamunpaljaus, aamunkoiperhonen,
mitä muita kieliä sinä puhut kuin halua
sykkiviä lintuparvia, kun koko olemus sakkaa ilosta
voi kävellä päämäärättä sinne
Nautin Kyyrösen tyylistä kovasti. Runot soljuvat sivuille eloisina purskahduksina, enimmäkseen vaihtelevan mittaisina säkeinä, paikoin oivaltavasti asettelua hyödyntäen. Rytmi ja poljento ovat kohdallaan. Nimesi on Marjatta on kirkkaana loistava yhdistelmä kiehtovia aiheita ja taitavasti aseteltuja sanoja. Aivan erityisesti suosittelen kokoelmaa miehille, joille kokoelman vankka annos naiseutta tekee varmasti hyvää. Loputkin Kyyrösen runokokoelmat on selvästi syytä lukea!