Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kahden pariskunnan ystävystyminen ja siitä seuraavat ongelmat, kun perin erilaiset lähtökohdat ja elämäntyyli törmäävät: Onnin ja Aliinan avioliitto on mitä tavallisin, Marian ja Tuomaksen vaurauden kyllästämä avioliitto kaikkea muuta.
Illanistujaisten jälkeen perjantaina Maria ja Tuomas lähtevät taksilla kotiinsa, minne eivät ole aamuun mennessä saapuneet, kummankaan kännykkään eivät Onni ja Aliina saa koko viikonloppuna yhteyttä: ovat hävinneet kuin tuhka tuuleen.
Kirjailija Markku Pääskynen rakentelee melkoisen hyppysarjan ajassa ja maailmalla, juuri senkaltaisen millaista Ahava ja Puikkonen Rakennenautintoja esseissään ”pyydiskelivät”. Alkaa etsintäoperaatio, kaikkea muuta kuin suoraviivainen juonen kuljetus lopputulokseen. Pääskynen rakentelee kaunokirjallisen romaanin, jossa upotuksia riittää ja josta näin ollen ei kertalukemalla selviä ja jota ei sovi hotkimalla lukea. Niin kaunis on maa on kirjallisuuden gourmet’ta, nautittava hitaasti makustellen. Välillä maku tuntuu tosi väkevältä, välillä jopa makealta, kaiken kaikkiaan täydeltä tavaralta.
Niin mistä kirjassa on kysymys? Moninaisesta. Lyhyesti ilmaisten ihmisen psyykestä, Tuomaksen hulluutta hipovasta mielentilasta ja lopulta jopa psyykkisen taudin tarttumisen pelosta.
Tai siis: Mitä tapahtuu itärajan pienen kylän lahjakkaalle pojalle kun hän avioituu rahakkaan naisen kanssa. Eipä siitä mitään hyvää taida seurata kirjan nimestä huolimatta?
Ja kun on saanut kaiken, käy näin:
”Silti tuo lapsi on kiukkuinen, ilkeä ja tyytymätön, ja hänen maailmansa on pieni, tylsä ja harmaa: mikään ei maistu enää miltään, mikään ei tunnu enää miltään, mikään ei enää yllätä.”
Jostain mielenlokeroista pukkaa esille Mario Soldatin 40 vuoden takainen romaani Amerikkalainen vaimo (Kirjayhtymä 1980), jossa mies kippaa elämän, kaiken huipentuman koettuaan, Tuomaksen kaltaisen tyhjyyden ja tarpeettomuuden: ”Mitä merkitystä oli elämällä? Ei mitään minä ajattelin.” Tosin lauloihan Hectorkin tuolloin Ei mittäänsä.
Asennoitumiskysymyksestä on kysymys!