Neropatin päiväkirja on maailman yksi suosituimmista nuortenkirjasarjoista. Sen osia on suomennettu uskomattomat viisitoista osaa ja siitä on elokuvia ja spin-off kirjasarja Neropatin kaverin näkökulmasta. Sarjan suosiosta kertoo sekin, että kirjan käännös syntyi melkein heti alkuperäisen julkaisun jälkeen. Maailmalla sarjan kirjoja on myyty jo yli 250 miljoonaa kappaletta.
Sarjan päähenkilönä toimii Greg, joka on itsekeskeinen nuori poika joka kirjoittaa elämänsä tapahtumista oman nurinkurisen näkökulmansa kautta. Gregille sattuu ja tapahtuu kaikki mahdollinen, eikä hänelle koskaan käy erityisen hyvin. Kirjojen tarinat ovat kuviteltavissa, jos kysyy itseltä miten yksinkertaiset asiat voivat mennä vikaan. Tähän kysymykseen lisää massiivisen liioittelun ja hyvin rakennettua tilannekomediaa.
Syvässä päässä sijoittuu jälleen kesälomalle. Vanhemmalle lukijalle saattaa tulla mieleen Enid Blytonin Viisikko-syndrooma, jossa varhaisteinit voivat olla kymmeniä kertoja kesälomalla ja olla silti samanikäisiä. Se ei kuitenkaan ole tärkeää. On totta että loma on hyvä selitys heittää hahmot jälleen uuteen ympäristöön. Tämänkertainen loma vie Gregin matkailuautoilemaan, sillä mikään ei ole hauskempaa kuin ahtautua pieneen autoon suuren perheen voimin. Matkan varrella törmätään niin leirielämän ihanuuksiin, villieläimiin ja monenlaisiin katastrofeihin.
Monet tuoreemmista Neropatti-kirjoista ovat olleet aihepiireiltään hyvin hajanaisia. Tarinan aihe vaihtuu kesken kirjan. Syvässä päässä on vaihteeksi hyvin aiheeseen keskittynyt, mikä tekee siitä tavallista paremman. Sarjan vetovoima perustuu siihen että henkilöt ovat helposti samaistuttavia. Ylihuolehtiva äiti ja teinikapinoiva isoveli ovat monelle tuttuja persoonia omasta elämästä.
Kirjojen hauskuus nojautuu pitkälti niiden rakenteeseen. Ne koostuvat kuvituksen ja tekstin yhdistelmästä, tavalla jota harvoin näkee kirjoissa. Verrattuna esimerkiksi useimpiin kuvakirjoihin, Neropatti-kirjasarjan kuvat vievät tarinaa paljon enemmän itsekseen eteenpäin. Kuvitus on siis osa aktiivista kerrontaa. Arkielämän tilanteet ovat hauskoja ja Jeff Kinney osaa ottaa irti niin aihepiiristä kuin hahmoista naurunaiheita. Kerronta on edelleen varsin omanlaisensa. Sarjan kirjat ovat tarpeeksi itsenäisiä, että sarjan matkaan voi hypätä vaikka tästäkin osasta.