Varmaankin säännöllisimmin Suomessa julkaistava strippisarjakuva Nemi jatkaa porskutustaan. Albumeja tuntuu ilmestyvän tasaisesti puolivuosittain. Ruusuilla tanssien on jo 32. albumi.
Nemi on yhä pirtsakka goottinainen, jonka elämä pyörii elokuvaihastustensa, vastuunpakoilunsa ja asenteensa ympärillä. Sarja on samaan aikaan valtavirta-asenteiden kyseenalaistamista ja vaihtoehto-elämäntapojen hienovaraista mainostamista. Eikä Nemin huoleton elämänasenne varmastikaan ole huonoin elämänfilosofia. Ainakin ajatustasolla samaistun Nemiin vahvasti kun hän toteaa:
– Kengissäni on jotain vikaa. Aina kun yritän mennä verotoimistoon, päädyn sarjakuvakauppaan.
Kuten aikaisemmatkin albumit, tälläkään ei ole tarkasti määriteltyä teemaa tai aihetta. Hahmot ovat omia itsejään ja valtaosa stripeistä on täysin itsenäisiä. Itse asiassa muutamat stripit ovat huomattavan vanhoja, ajalta ennen kuin Nemi löi hynttyyt yhteen poikaystävänsä Grimmin kanssa. Satunnaiset eri aikajanalta peräisin olevat parisuhdesekoilut katsoo kuitenkin läpi sormien.
Albumimuodossa suomeksi julkaistavia strippisarjakuvia ei ole liikaa. Nemi on näistä selkeästi parhaimmistoa omaleimaisuutensa takia. Ruusuilla tanssien on hyvää kevyttä kesälukemista.