Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Neitsytpolku-romaani kertoo suuren tarinan pienissä puitteissa; se kertoo näennäisesti lyhyessä muodossa elämän käänteentekevistä tapahtumista.
Richard on kirjailija ja kustannustoimiston työntekijä, jonka elämästä ei tunnu mitään puuttuvan: hänellä on hyvä ja luova työ, harmoninen parisuhde ja kaksi aitoa teini-ikää potevaa lasta; joskus Sonja-vaimo puhuu jopa kolmannen lapsen hankkimisesta. Asutaan Helsingin kantakaupungissa, rahaakin tuntuu olevan, ja päälle päätteeksi perhe hankkii kesämökin Pohjanmaalta Richardin kotikonnuilta.
Mutta kun Richard tapaa työpaikkansa pippaloissa Paulan, alkaa jotain tapahtua. Paulassa on sitä jotain, jotain mihin Richard vähitellen kiintyy yhä enemmän. Suhde alkaa pitkällisellä tekstiviestien vaihtamisella ja etenee hyvin hitaasti, kunnes ollaankin jo romaanin toisessa osassa, joka kertoo Paulan ja Richardin yhteisestä kodista.
Ainakin alkuun kaikki tuntuisi olevan viihtyisää ja rauhallistakin, jollei paratiisiin vähitellen luikertelisi käärme uusperhekuvion muodossa – no, ehkäpä käärme on vähän liian julmasti sanottu teini-ikäisistä Nellystä ja Williamista. Mutta etenkin kymmenvuotias William on vastahakoinen ja vänkää ties mistä niinä viikkoina, jotka lapset ovat sopimuksen mukaisesti isänsä luona.
Richard on kasvatusperiaatteiltaan löyhempi, mutta alkuun niin kiltistä Paulasta alkaa löytyä uusia piirteitä, kun hän yrittää toisaalta pitää jöötä lapsille oikein äitipuolen tyyliin, toisaalta houkutella etenkin Williamia mukaan taidenäyttelyihin sun muihin kymmenen ikäisiä kiinnostaviin rientoihin.
Tuleeko yhteisestä elämästä mitään? Hajoaako samalla Richardin ja Paulan suhde, kun tämä huomauttelee Richardillekin pöydälle jääneistä tomaatinsiivuista ja muista arkielämän pikku laiminlyönneistä. Ja kaikkien ihmissuhdehankaluuksien symbolina romaanissa toimii asunnossa kuuluva loputtomasti kiusaava hurina, jonka alkuperä tuntuu olevan mahdoton selvittää.
Teirin kirja on kieleltään ja muodoltaan hillitty ja hallittu. Richardin ihastus Paulaan on kuvattu taitavan piilossa rivien välissä; mitään suuria rakkaudentunnustuksia tai intohimon hyökyjä ei tekstin pintatasolta löydy. Kaksikon suhde kehittyy hiljalleen ja hiljaa.
Romaanilla on myös piilohauskat hetkensä, on kysymys sitten Sonjan ja Richardin kesämökkihankkeesta tai Richardin jonkinasteisesta avuttomuudesta vähän kaikilla elämänaloilla. Hän ei oikein tunne lapsiaan, vaikka onkin elänyt heidän kanssaan toistakymmentä vuotta hyvän isän roolissa. Eikä hän varsinkaan tunne itseään, kunnes alkaa olla siihen pakotettu tapahtumien edetessä.
Pidin Neitsytpolusta paljon: se on tiivis ja täynnä merkityksiä ja nousee kiinnostavuudeltaan kovastikin aiheensa yläpuolelle. Teirin kieli on kaunista ja puhuttelevaa. Kannattaa lukea.
