Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Viime vuonna Suomen sarjakuvaseura kutsui kolme venäläistä ja kaksi suomalaista sarjakuvataiteilijaa vierailemaan sekä Helsingissä että Pietarissa. Tavoitteena oli, että jokainen luo oman sarjakuvatarinansa liittyen Suomen ja Venäjän yhteyksiin ja historiaan. Lopputuloksena on viisi hyvin erilaista lähtestymistapaa ja tarinaa, mikä tietysti on juuri se seikka, joka tekee antologioista niin antoisaa luettavaa.
Usein antologioissa on kuitenkin ongelmana tekijöiden epätasaisuus, mutta tässä tapauksessa ainakin itse koin tarinat hyvin tasavahvoina. Ilya Obuhov kertoo kirjailija Algot Untolan tarinan, Anna Volovik spekuloi Linuxin kehittäjän Linus Torvaldsin mahdollisilla ideologisilla juurilla, ja Olga Poshuk pohtii vastikään saamansa geenitestinsä tuloksia: 5,9 prosenttia suomalaista perimää. Kaukaisen iso-iso-isoäidin kohtalo liittyy Poshukin tarinassa lopulta omalaatuisella tavalla Alvar Aallon suunnittelemaan Viipurin kirjastoon. Terhi Ekeblom on löytänyt maita yhdistäväksi tekijäksi sienestyksen ja Juliana Hyrri tarinoi makaaberilla tavalla karjalaisista juuristaan.
Jos nyt jotain harmistuksen aihetta voi kaivella, niin sitä, että sarjakuva on suhteellisen lyhyt. Toisaalta antologia on varmasti niin hyvä juurikin sen vuoksi, että mukaan on pyydetty harvoja ja valittuja ammattilaisia, joten pahapa tuota on moittiakaan.
Vaikka selkeää henkilökohtaista suosikkia ei tarinoiden joukosta sinänsä noussut, jäi Anna Volovikin visuaalisesti mielenkiintoinen Linux-sarjakuva kuitenkin erityisesti mieleen. Volovikin digitaalisesti kuvitetun sarjakuvan hahmot muistuttavat paikoitellen hauskalla tavalla vaha-animaatiota ja ruutujen ja sommitelman käyttö on muutenkin hyvin luovaa, mutta siitä huolimatta aina selkeää. Kerronta on sen verran veikeää, että piti käydä tarkistamassa kirjaston sivuilta löytyykö hänen sarjakuviaan käännettynä, mutta harmillista kyllä, eipä noita näkynyt.
Sarjakuva-antologioita ei olekaan hetkeen tullut luettua, joten tämä albumi lämmitti kyllä mukavasti mieltä. Neighbours on kaikkineen oikein vahva kokonaisuus, jota voi lämmöllä suositella kaikille sarjakuvien ystäville.
