Muutamia aikoja Amerikassa majaillut Edvard Andersson tapaa tyttöystävänsä Saaran paluupäivänään Turussa. Heillä on suuret suunnitelmat, mutta niiden toteuttamiseen tarvitaan vielä hieman töitä kotimaan kamaralla. Edvardilla on suuri aarre maahan haudattuna. Samalla reissulla Saaran pitää poiketa sukujuhlissa, jonne Edvard hänet ilomielin kuskaa, mutta sitten tapahtuu jotain kamalaa.
Mauri Sariola tekee kertomuksessaan sulavan näkökulmanvaihdoksen, kun äkkiä sivustajakatsojana ollut mies saakin etunimen ja sukunimen ja antaa kriittistä silminnäkijälausuntoa. Tässä hienossa käänteessa lukija huomaa, että nyt alkaa toden teolla tapahtua. Ja niin käykin: Ne viulut vasta maksoi muuttuu silmänräpäyksessä romanttishenkisestä kotiinpaluukertomuksesta pesunkestäväksi ja tyylipuhtaaksi dekkariksi – taattuun Mauri Sariolan tapaan!
Susikoski-sarjan 31. osassa (!) päähenkilöä rikostarkastaja Susikoskea saadaan odottaa mukaan kirjan viimeiselle kolmannekselle asti, mutta sitten kokenut kettu antaa palaa, ja palaset loksahtelevat yksi toisensa jälkeen kohdalleen. Amerikan raitilta Turun ja Helsingin kautta Tampereelle kulkevassa kertomuksessa on yllättäviä kulmia, ja vaikkei kirja nyt mikään huippujännittävä olekaan, ajaa se silti hyvin asemansa lomapäivän kertadekkarina. Sariolan ystäville suositus!