Professori Markus Heilig tarttuu varmasti joillekin ihmisille arkaan aiheeseen, eli mitä tiede sanoo aivojen sukupuolieroista ja mitä merkitystä näillä eroilla on liittyen tasa-arvokeskusteluun ja yhteiskuntaan.
Heilig selvästi pelkää saavansa suoraan kaviosta, sillä hän vakuuttaa jopa vähän huvittavuuteen asti, että on ehdottomasti tasa-arvon kannattajia. Sukupuolten välisiä biologisia eroja ei kuitenkaan saisi unohtaa, sillä niillä on merkitystä aina lääketieteellisistä hoidoista siihen, minkälaisia valintoja sukupuolet elämänsä aikana tekevät.
Pohjimmaisena syynä sille, miksi sukupuolten aivojen täytyy olla erilaisia, on Heiligin mukaan sukupuolten hyvin erilaiset lisääntymisstrategiat. Uroksella on tuhlattavaksi asti siittiösoluja ja lisääntymisen kustannukset ja riskit ovat urokselle huomattavasti alhaisemmat kuin naaraalle. Koiraiden ja naaraiden lisääntymisstrategiat ovat siten kehittyneet sellaisiksi, että ne ovat oikeastaan ristiriidassa keskenään; uros pyrkii parittelemaan mahdollisimman monen naaraan kanssa, kun taas naaras enimmäkseen pyrkii välttelemään parittelua. Tällä pohjimmaisella biologisella erolla on yllättävänkin suuri vaikutus siihen, minkälaisia valintoja miehet ja toisaalta naiset elämässään tekevät ja miten aivomme toimivat.
Mitä sitten tutkimukset sanovat asiasta? Heilig esittelee lukuisia alan tutkimustuloksia joista selviää muun muassa, että merkittävimmät erot miesten ja naisten aivoista löytyvät siitä, miten hermosoluyhteydet toimivat. Näistä eroista johtuen pojat ovat jonkin verran parempia avaruudellisessa hahmottamisessa ja matematiikassa, tytöt taas verbaalisesti ja sosiaalisesti. Toisaalta muistan lukeneeni kyllä tutkimuksia, joissa tällaisia eroja ei ole löydetty ja Heilig itsekin sanoo, että kaikissa kulttuureissa ei ole saatu samanlaisia tuloksia, joten mikään lopullinen sana tämäkään tuskin vielä on.
Niin tai näin, enemmistö ihmisistä sijoittuu Heiligin mukaan joka tapauksessa jakauman keskialueelle, jossa erot ovat mitättömät. Erot muuttuvat tärkeämmiksi vasta, mitä kauemmaksi keskiarvosta siirrytään. Miesten keskuudessa vaihtelua on kuitenkin enemmän kuin naisilla, eli jakauma on suurempi. Toisin sanoen miehissä on enemmän huippuälykkäitä, mutta toisaalta heitä on enemmän myös sitten siellä toisessa laidassa.
Heilig kirjoittaa hyvin selkeästi ja tiiviisti, kirja onkin melkeinpä hujauksessa luettu. Kirjan huono puoli on oikeastaan siinä, että aivotutkimusta seuraaville ihmisille siinä on harmillisen vähän uutta tietoa. Olisinkin toivonut kirjalle hieman lisäpituutta; esimerkiksi mitä aivotutkimus sanoo naisten ja miesten aivojen palkitsemisjärjestelmästä, motivoivatko eri asiat eri sukupuolia ja missä määrin tämä selittää vaikkapa eri aloille päätymistä?
Toisekseen sukupuolten erilaisista selviytymisstrategioista olisi riittänyt varmasti enemmän jutunjuurta, kuten myös siitä miten voimakas vaikutus kulttuurilla on. Kirjassa sivutaan monia mielenkiintoisia asioita, mutta syventymiselle jää harmillisen vähän tilaa. Kirja onkin enemmänkin keskustelunavaus siitä, että sukupuoli tulisi ottaa ylipäätään enemmän huomioon yhteiskunnallisessa keskustelussa, eikä teeskennellä että mitään eroja ei ole olemassa. En tiedä miten yleinen näkemys tämä sitten on, en ole itse ajatellut tasa-arvon olevan synonyymi täydelliselle samankaltaisuudelle muutenkaan, joten kirjan viesti tuntuu ehkä aavistuksen vieraalta siinä suhteessa.
Erityisenä huolenaiheena Heilig näkee poikien aseman uudenlaisessa koulujärjestestelmässä, joka korostaa lapsen itsekuria ja itseohjautuvuutta. Koska poikien aivot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen, on tämä poikien kannalta erityisen vahingollista. Myös ADHD on pojilla yleisempää kuin tytöillä ja näillä lapsilla erityisesti on suuri riski syrjäytyä yhteiskunnasta kokonaan nykyisen koulujärjestelmän alla.
Naisen aivot, miehen aivot : onko aivoilla sukupuolta? on oikein mielenkiintoinen teos, varsinkin jos aiheesta ei ole aikaisemmin tullut luettua. Mitään erityisen uutta se ei kuitenkaan aiheesta tarjoa. Sukupuolten eroista erityisesti kiinnostuneille suosittelenkin Joyce F. Benensonin erinomaista kirjaa Warriors and Worriers : The Survival of the Sexes, joka käsittelee laajemmin sukupuolten erilaisia selviytymisstrategioita.