Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Rosa Meriläisen, tunnetun poliitikon ja kirjoittajan, ensimmäinen romaani on lajissaan yllättävänkin hyvä ja valottaa kansalaissotaa naisen näkökulmasta melko poikkeuksellisella tavalla.
Helmi Johansson on idealisti, ensimmäisen naiskaartin päällikkö ja hän tekee kaikkensa aatteen eteen. Hän on organisoija, joka saa tytöt mukaan punakaartiin pelkällä vahvalla olemuksellaan ja puheellaan. Hän pysyy kiväärin varressa jopa miesten peräytyessä. Tamperetta vallataan kortteli toisensa jälkeen, naiset joutuvat pakenemaan. Aate vielä säilyy ja kuvauksessa on hurjia tunteita monilta tahoilta. Häviö on raaka ja ruma, leireillä kuollaan nälkään tai tapetaan suoraan ampumalla. Mutta on muutakin: erityisen herkkä on synnytyksen kuvaus kirkon sakastissa, jossa naiset lämmittävät vettä suussaan pestäkseen uuden tulokkaan ensimmäistä kertaa… itku on lähellä.
Pakomatkan kuvaus on hajanaisempi ja tuo esiin Helmin ja iloluontoisen sekä viinaan taipuvaisen maailmanmiehen, Juhanin, suhteen synkemmät puolet. Helmi ei voi luottaa Juhaniinkaan, enää. Kaikki unelmat tuntuvat kuolleen, niin vallankumouksesta kuin rakkaudestakin. Hän etsi oikeudenmukaisuutta ja rauhaa sekä leipää kaikille – mutta sitä ei suotu punaisista kellekään.
Romaani on fiktiivinen, mutta kirjoittaja tuo esiin myös todellisia henkilöitä. Mukaan on piirretty vahvasti Oskari Tokoi, Verner Lehtimäki sekä näyttelijä Aarne Orjatsalo. He kulkevat mukana lähes koko Helmin tarinan ajan. Helmi haluaa oikeudenmukaisempaa maailmaa, aate tarjoaa sen. Hän kuitenkin pettyy sekä miessuhteisiin että johtajiin.
Nainen punainen on mielenkiintoinen romaani, jonka kieli sopii hyvin paikkaan ja aikakauden tapahtumiin. Tosin pientä horjumista tässäkin on ja lopun kerrontatapa on huomattavasti hyppelehtivämpää kuin alussa. Tosin silläkin voi ehkä kuvata Helmin tuntoja tuona aikana. Sinänsä kelpo romaani ajasta, jota on syytä vieläkin muistaa. Tämä antaa myös erään kuvan itsenäisen ja vahvan naisen aseman synnystä 1900-luvun varhaisina vuosikymmeninä, selviytymisestä yksin ja ilman tukea. Omiin voimiinsa luottaen. Suosittelen kaikille aikakaudesta sekä kansalaissodan naisnäkökulmasta kiinnostuneille.