Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nainen, elämä, vapaus -slogan tuli maailmalle tutuksi sen jälkeen kun Iranin siveyspoliisi hakkasi nuoren Masha Aminin kuoliaaksi, koska hänen huivinsa ei ollut “oikeaoppisesti” sidottu. Aminin kuolema aloitti valtaisan mielenosoitusten aallon ja feministisen liikkeen, johon osallistuivat laajalti myös Iranin miehet. Hetken aikaa näytti jopa siltä, että Iranin johto saatettaisiin oikeasti häätää pois vallan kahvasta. Vaikka näin ei käynytkään, silti ilmassa on nyt pitkästä aikaan toivoa.
Nainen, elämä, vapaus on Persepoliksesta tunnetun Marjane Satrapin toimittama kokoelma sarjakuvia, jotka ovat käsikirjoittaneet Iran-asiantuntijat Farid Vahid, Jean-Pierre Perrin ja Abbas Milani. Sarjakuvat avaavat ja taustoittavat syksyn 2022 tapahtumia, sekä antavat hyvän kuvan siitä minkälaista nykyiranilaisten elämä oikein on. Sarjakuvia on kuvittamassa peräti 17 sarjakuvataiteilijaa sekä Iranista, Euroopasta että Yhdysvalloista. Mukaan on saatu varsin kovia nimiä, kuten Joann Sfar, Paco Roca, Lewis Trondheim ja Deloupy, mutta kirjan korkea taso ei onneksi riipu vain heidän varassaan.
Kirja on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee Mashan kuolemaa seuranneita tapahtumia. Toinen puolestaan taustoittaa Iranin historiaa, ja kolmas kertoo hirmuhallinnon keinoista alistaa kansaa ja tavoista joilla kansa pistää hanttiin.
Sarjakuvassa nostetaankin esiin lukuisia ihmisiä, uhreja jotka ovat menettäneet henkensä mielenosoituksissa ja ihmisiä, jota muuten ovat joutuneet ongelmiin hallinnon kanssa. Mainitaan heistä tässä kaksi, toimittajat Nilufar Hamedi ja Elahe Mohammadi, jotka alunperin raportoivat Masha Aminin kohtalosta. Naisten panos vallankumouksen syttymiseen oli siten merkittävä, ja hallinto syyttikin heitä Yhdysvaltojen kätyreiksi, ja siitä että he olivat suorittamassa CIA:n antamaa tehtävää. Toimittajat suljettiin pahamaineiseen Evinin vankilaan, ja tähän paikkaan palataan sarjakuvassa useampaan otteeseen. Evin on Iranin pahamaineisin vankila, jonne on vangittuna opiskelijoita, toimittajia, poliittisia aktivisteja, ihmisoikeuspuolustajia ja monia muita, jotka ovat ilmaisseet vastustusta hallintoa kohtaan.
Sarjakuvissa on mukana kiinnostavia poimintoja Iranin tilanteesta ja kulttuurista. Yksi luku kertoo halveksituista “aghazadeista”, eli vallanpitäjien hemmotelluista lapsista, jotka nauttivat luksuksesta ja uskonnollisten sääntöjen rikkomisesta, samaan aikaan kun tavallista kansaa rangaistaan pienimmistäkin rikkeistä. Kaiken taustalla on islamilainen vallankumouskaarti, josta on kehittynyt käytännössä suuryritys, joka hallitsee sekä Iranin valtion virallista että harmaata taloutta. Näyttää kuitenkin siltä, että kaartilaisia ei kiinnosta niinkään islamilainen vallankumous, vaan vain rikastuminen.
Kaksinaismoralistinen systeemi on omalta osaltaan syönyt koko järjestelmän uskottavuutta. Vaikka valtio korostaa hurskaita muslimikäytäntöjä, yhä harvempi iranilainen käy moskeijassa tai paastoaa. Sen sijaan suosiossa ovat perinteiset juhlat kuten Nawruz, iranilainen uudenvuodenjuhla, joka perityy ajalta jolloin zarathustralaisuus oli maan vallitseva uskonto. Tästä tulee mieleen Stephan Orthin kirja Couchsurfing in Iran : Revealing a Hidden World, jossa Orth huomioi juurikin miten muun muassa zarathustralaisuus kerää nyky-Iranissa suosiota, vaikkakin tietysti salassa. Kyseessä on tietynlainen kaipuu alkuperäisen persialaiseen ja iranilaiseen kulttuuriin, joka ei liity islamiin mitenkään.
Uskonnon tuputus on toisin sanoen pikemminkin maallistanut Iranin yhteiskunnan, ja ihmiset yhä enemmän kääntävät selkänsä valtion rummuttamalle uskonnontulkinnalle. Juuri tämän vuoksi sarjakuvan tekijät ovat niin optimistisia. Suurin osa Iranin väestöstä on nuoria ihmisiä, joilla on kiihkeä pyrkimys sekularismiin.
Hieman yllättäen Nainen, elämä, vapaus onkin hyvin toiveikas ja positiivinen lukukokemus, vaikka Masha Aminin kuolema ja sitä seuranneet tapahtumat luonnollisesti sisältävätkin paljon surua ja murhetta. Iranilaisen yhteiskunnan nykytilanteesta kiinnostuneiden kannattaa ehdottomasti ottaa sarjakuva lukulistalle, mutta voi tätä suositella laajemmallekin yleisölle. Helposti lähestyttävä ja visuaalisesti upea kirja on kertomus ihmisoikeuksista, vapaudesta ja ihmisten pyrkimyksestä parempaan tulevaisuuteen.
