Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Näen sinut. Eikö kuulostakin lähes kauhuelokuvan nimeltä? Sellaisia tekijöitä Yrsa Sigurðardóttirin uusi kirja sisältääkin, joten kovin herkkäsieluiset cozy crimen ystävät älkööt vaivautuko. Kirjailijan teokset sijoittuvat islantilaisen dekkarigenren rajummalle syrjälle, jos sitä vertaa vaikkapa sinänsä hyvin taitavan Ragnar Jónassonin tuotantoon. Mutta onhan jännityskirjallisuuden ystäviäkin monenlaisia, niin että annettakoon tilaa kaikille.
Pienessä Hvalfjörðurin vuonossa asuva varakas perhe kokee karmean kohtalon, perhesurman. Romaanin tekstin mukaan Islannissa moinen rikos ei ole ollenkaan tavallinen; eräs rikoksen tutkijoista muistaa vain yhden tapauksen vuosien takaa. Mutta nyt on toisin. Rikostutkija Týr ja oikeuslääkäri Iðunn ryhtyvät selvittämään tapausta.
Tämän nykyhetkessä tapahtuvan kerronnan lisäksi romaanissa on myös toinen aikataso, lähimenneisyys, jonka kertojana toimii perheen kotiapulainen Sóldís. Tämän tehtävänä ei ole niinkään auttaa huushollaamisessa kuin pitää huolta perheen tyttäristä, joita ovat teini-ikäinen Íris ja alakoululainen Gígja; on läksyjen teon valvomista, koska seudulla ei tietenkään ole koulua lähimaillakaan, sekä pikku Gígjan viihdyttämistä. Vähitellen Sóldís alkaa havaita kaikenlaisia pahaenteisiä merkkejä ympäristössä, ja pelko saa yhä enemmän valtaa hänessä. Kuten heti kirjan alussa siis käy ilmi, pelkoon oli syytäkin. Naapuri Karl löytää murhatun perheen – vai puuttuuko joku? Sen selvittäminen jää poliisille.
Keskeinen rikostutkija Týr on hyvin taitavasti kuvattu alituisesti sivulliseksi itsensä tunteva hahmo, ja sarjan toinen päähenkilö eli oikeuslääkäri Iðunn jää väkisinkin hänen varjoonsa. Týrin menneisyys sisältää paljon kysymyksiä, joihin kirjan edetessä alkaa löytyä melko epämiellyttäviä vastauksia. Mutta Näen sinut on mitä voimakkaimmin juonivetoinen romaani; sen kaamea tarina sopisi hyvin vaikkapa elokuvaksi, sillä mukana on paljon visuaalisia aineksia. Sen elokuvan ikäraja olisi ainakin K-16, jollei korkeampikin.
Toivottavasti nämä luonnehdintani eivät kuitenkaan karkota lukijoita! Kyseessä ei ole nimittäin yhtään sadistinen lukijaa ahdistava kirja tai itsetarkoituksellisella väkivallalla mässäilevä splattercore. Näen sinut on vain todella jännittävä, siinä kaikki.
