Tässä kirjassa nostetaan Myllykoski, tuttavallisesti Mylsä, maailman kartalle. Myllykoski on nykyisin osa Kouvolaa; aikaisemmin se oli osa Anjalankosken kaupunkia. Nyt voidaan olla ylpeitä, että Myllykoski on osa Kouvolaa, sillä Mylsästä on jostain mystisestä syystä noussut hurja määrä toimittajia. Onko syy maaperässä vai siinä, että siellä on ollut upeat ja kannustavat opettajat? Se selviää, kun lukee tämän kirjan.
Marja Manninen on koonnut tähän mielenkiintoiseen kirjaan toistakymmentä toimittajaa ja pari muuta vaikuttajaa muistelemaan entisaikoja. Tykkäsin tavattomasti tyylistä, jossa jokainen pääsee kertomaan omat muistonsa siitä, millaista toimittajan työ oli aikoinaan ja joidenkin kohdalla edelleen.
Oli kivaa naureskella kaikille sattuneille jutuille, vaikka ne kaikki tuskin ovat olleet hauskoja silloin aikoinaan. Mutta kun ovat jääneet mieleen, niin mukavaa on niitä nyt lukea. Muutenkin toimittajan työ ja keinot tulevat hyvin esille eli kirja on varsin hyvä ammattikuvauskirja kenelle tahansa: heille, jotka aikovat uralle tai heille, joita muuten vain kiinnostaa.
Jokaisen muistelmapätkä on erilainen ja kirjoittajan oma katsantokanta tulee hyvin esille jokaisen omalla persoonallisella näkemyksellä. Myöskin se, mikä ero on sillä, onko mies- vai naistoimittaja. Joka tapauksessa he kaikki ovat niitä, jotka ovat asioita jakaneet ja tiedottaneet milloin mistäkin aiheesta.
Kuvia on jokaisen kohdalla, mukavia otoksia muistojen albumeista. Koska onhan se niin, että kuva tukee aina tarinaa.
Tämän kirjan voi lukea kuka tahansa; myös ne, jotka eivät olisi ikinä kuulleetkaan Myllykoskesta. Tämän kirjan jälkeen on aika lailla selvää, missä se on ja millaisia toimittajia niinkin pienestä paikasta on lähtöisin.