On alkuvuosi 1930, ja äänielokuvien tuotanto on alkamassa toden teolla muutamassakin kilpailevassa berliiniläisstudiossa. Aivan kaikki eivät kuitenkaan ole kovin innoissaan taidemuodon uudistumisesta. Menestyvä näyttelijätär kuolee kesken kuvausten selvän sabotaasin seurauksena. Pian tämän jälkeen kilpailevan tuottajan kadonnut tähtinäyttelijätär löydetään kuolleena. Synkkää henkirikossarjaa selvittää Berliinin poliisivoimien komisario Gereon Rath – määrätietoinen mutta omalakinen hahmo, joka on jatkuvalla törmäyskurssilla kollegoidensa kanssa.
”Tiedättekö, mikä tässä eniten sapettaa?”
”En, herra rikosylitarkastaja.”
”Tämän koko hölmöilyn tyhjänpäiväisyys! Olette pystyvä rikostutkija, mutta tällaisilla kommervenkeillä järjestätte itsenne aivan tarpeettomasti vaikeuksiin!”
Volker Kutscherin Mykkä kuolema tarjoaa verevää ajankuvaa 1930-luvun taitteesta, suurten poliittisten mullistusten aikakauden aatosta. Vaikka politiikka pysytteleekin suurimmalta osalta Kutscherin kirjasta sivussa, natsien ja sosialistien keskinäisillä kahinoilla on jo jonkinlainen rooli. Horst Wesselin hautajaissa piipahdetaan, ja onnistuupa Rath päästämään tulevan liittokanslerin Konrad Adenauerinkin pienestä pälkähästä. Kuitenkin pääosassa on kulttuuri, elokuva erityisesti. Volker Kutscher kertoo jännittävän tarinansa ohessa paljon kiehtovia yksityikohtia myös elokuvahistorian suuren murroksen ajasta.
Mykkä kuolema on toinen Gereon Rathista kertova dekkari. Se on oleellisesti parempi kuin sarjan avannut Babylon Berlin. Suoraviivaisempi juoni ja tutummat hahmot tekevät Volker Kutscherin kerronnalle hyvää. Toki syrjäpolkuja on nytkin, mutta ei ollenkaan siinä mittaluokassa kuin edeltäjässä. Babylon Berlinin pohjalta tehdyn suositun TV-sarjan tekeillä oleva kolmas tuotantokausi liikkuu ilmeisesti Mykän kuoleman aihepiireissä. Jään odottamaan sarjan kolmatta osaa!