Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jean-Paul Sartren Muuri on vuonna 1939 julkaistu psykoanalyyttinen novellikokoelma kuolemasta ja seksuaalisesta turhautumisesta – eli kevyttä viihdelukemista.
En muista enää, miksi tämä romaani oli lukulistallani, enkä heti tajunnut sen olevan edes Sartren. Olen kuitenkin onnellinen, että laitoin tämän lukulistaan. Tässä romaanissa on huikeita psykologisia kertomuksia, jotka käsittelevät ihmismielen äärirajoja.
Ensimmäinen kertomus on niminovelli Muuri, joka kertoo kolmesta fasistien vangitsemasta espanjalaisesta anarkistista odottamassa teloitustaan. Ehkä tämän anarkismi- ja fasismiaspektin takia kirja päätyikin lukulistalleni, mutta tässä on paljon muutakin. Sartre kuvaa täydellisesti, ihon alle menevällä tarkkuudella, mitä ihminen ajattelee ja tuntee, kun hän odottaa varmaa kuolemaa. Tarina on lyhyt, mutta sen juonenkäänne on huikea. Menin kanalihalle ja melkein huusin järkytyksestä.
Sama jatkuu muissakin tarinoissa, jotka käsittelevät impotenssia, outoja seksuaalisia perversioita ja psykopatiaa.
Ehkä kuuluisin kertomus tässä kirjassa on Johtajan lapsuus, josta vuonna 2015 tehtiin Brady Corbetin ohjaama elokuva. Johtajan lapsuus on hahmotutkielma lapsesta, joka kokee, että hän ei ole oikeasti olemassa ja että häntä ympäröivä maailma ei ole todellinen. Näiden ja erilaisten muiden psykologisten oikkujen kautta pojasta muodostuu tuleva diktaattori. Erityisen profetialliseksi tämä kertomus menee kun huomaa, että kirja kirjoitettiin ennen kuin edes tiedettiin se pahuuden laajuus, johon Hitler ryhtyisi toisessa maailmansodassa.
Jean-Paul Sartren Muuri on vanhentuneista psykologisista teorioistaan huolimatta yhä koskettava ja kauhistuttava novellikokoelma, jossa käsitellään ihmisen pimeimpiä tunteita ja ajatuksia.