Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Mustakaapuinen mies pakenee yli autiomaan, ja revolverimies seuraa häntä. Vaikka mustakaapuinen jäisikin kiinni, se olisi vasta alku pitkälle matkalle, jonka päätepiste on universumeiden ja maailmankaikkeuden ydin, Musta torni. Torni on sortumassa ja uhkaa luhistaa revolverimiehen maailman sekä kaikki muut maailmat. Revolverimies tietenkin uskoo voivansa estää tuhon.
Tarina revolverimiehestä syntyi Stephen Kingin päässä yli kaksikymmentä vuotta sitten, ja on elänyt omaa elämäänsä kirjailijan päässä siitä lähtien. Ensimmäinen osa ilmestyi jatkokertomuksena lehdessä, loput päätyivät suoraan kirjoiksi. Sarjan fanin osa ei ole ollut helppo, sillä ensimmäinen osa ilmestyi jo 1982.
Pitkät väliajat lienevät tehneet tehtävänsä, sillä osat ovat melko erilaatuisia. Ensimmäinen tarina on tunnelmoiva, tiivis ja mystinen, ja jättää lukijan janoamaan lisää tietoa Rolandin maailmasta. Seuraavat osat ovat enemmän tiukkaa kerrontaa; tarinan on edettävä.
Yhdyn kuulemaani arvosteluun Kingistä: hänellä on taito kirjoittaa sekä uskomattoman hyviä että uskomattoman kankeita kirjoja. Jos Mustan tornin ensimmäinen osa on taidonnäyte ensinmainitusta, viimeksi lukemani viides osa osoittaa valitettavasti merkkejä jälkimmäisestä. Kokonaisuus on rikkonainen juonensisäisen tarinankerronnan takia. Jos lukijan mielestä henkilöhahmot käyttäytyvät typerästi, voidaan tietysti väittää, että ne eivät vain käyttäydy kuten lukija tahtoisi, mutta sen saa jokainen itse arvostella. Kirjailijan tyyli tehdä viittauksia omien aikaisemmin kirjoittamiensa teoksien henkilöihin ja tapahtumiin jakaa mielipiteet: halpaa vai nerokasta, jopa pitkäjänteistä suunnittelua?
Tähän mennessä ilmestyneet ja luetut Mustan tornin kirjat ovat Revolverimies (Gunslinger), Kolme korttia pakasta (The Drawing of the Three), Joutomaa (The Waste Lands), Velho (Wizard and Glass) sekä vielä suomentamaton The Wolves of the Calla (suomennettu 2005 nimellä Callan sudet). Vuoden sisällä on tulossa vielä kaksi viimeistä osaa (2006 ilmestyivät Susannan laulu ja Musta torni). Viides osa on mahdollista saada käsiinsä Bernie Wrightsonin kuvituksella, mutta jos tätä versiota teoksesta voi välttää, se kannattaa mielestäni tehdä, vaikka kauneus onkin toki katsojan silmässä.
Musta torni kannattaa silti fantasiaominaisuuksiensa puolesta ehdottomasti lukea. Luvassa on hiljaisia urotekoja, sympaattisia sankareita, rakkautta ja mielikuvitusta kiihottava salaperäinen, katoava maailma. Ainakin kirjastot luokittelevat kirjat pääasiassa jähmeästi kirjoittajan imagon mukaan eivätkä sisällön mukaan. Siksipä Musta tornikin löytyy kauhuhyllystä.