Isoke on 20-vuotias afrikkalainen nainen. Hänelle luvataan töitä Euroopasta kangasliikkeessä, mutta kun hän saapuu, häntä odottaakin prostituutio ja kadunpätkä Torinossa. Musta, kaunis ja kaupan on kirja Isoken ja hänen kohtalotoveriensa kokemuksista.
Minulla oli kirjaa lukiessani ongelma. Kirjan aihe, ihmiskauppa, on ajankohtainen ja tärkeä, ja sen käsittely uhrin näkökulmasta on ensiarvoista lukijoiden huomion herättämiseksi. Musta, kaunis ja kaupan käsitteleekin hyvin sitä noidankehää, joka saa ihmiskaupan jatkumaan ja kukoistamaan.
Useimpien ihmiskaupan uhrien tarina on samankaltainen. Naiiveille, kouluttamattomille tytöille tarjotaan kunniallista työtä Euroopassa, mutta perillä odottaakin katu tai yökerho. Joskus tytöt tai ainakin heidän perheensä osaavat arvata, mihin ovat ryhtymässä, mutta he lähtevät silti. Muita vaihtoehtoja on hyvin vähän.
Perillä Euroopassa tytöille ilmoitetaan, että heidän pitää maksaa ”velka”, valtava rahasumma, joka on kertynyt muun muassa matka-, ruoka- ja asiakirjakuluista. Kaikesta pitää maksaa, ja koska tytöillä ei ole rahaa, heidän pitää myydä itseään. Tyttöjä hakataan, raiskataan ja ylenkatsotaan. Paikalliset ryöstelijät pitävät tyttöjä helppoina uhreina, omituiset miehet yrittävät ”pelastaa” heitä, ja hygienia- ja ehkäisyasiat ovat retuperällä. Monet tytöistä menettävät prostituoituina työskennellessään terveytensä, jopa henkensä.
Kun tytöt vihdoin saavat maksettua velkansa, harvan tilanne muuttuu paremmaksi. Tyttöjen sukulaiset soittelevat ja vaativat rahaa. Tytöistä tuleekin helposti perheensä elättäjiä. Monet tytöistä ovat Euroopassa ilman tarvittavia papereita, ja työ prostituoituna on yksi harvoista keinoista, joilla tytöt voivat elättää itsensä ja perheensä. Rahan ansaitseminen kadulla on nopeampaa ja helpompaa kuin tehdastyössä laittomana työntekijänä.
Isoken ja muiden tyttöjen elämään mahtuu myös rakastumisia. Asiakkaat ihastuvat. Toisinaan tytötkin. Joskus tunteet johtavat parisuhteeseen, joskus eivät. Tyttö voi muuttaa miehen asuntoon, mutta huomaakin joutuneensa jälleen orjaksi ja pakenee takaisin kadulle. Osa tytöistä on niin täynnä vihaa ja katkeruutta, että he rupeavat kostamaan omia kokemuksiaan. He hyväksikäyttävät asiakkaitaan ja pahimmassa tapauksessa alkavat itse järjestää kaltaisiaan tyttöjä Afrikasta Eurooppaan. Ihmiskaupan kehä ei rikkoudu.
Tästä pääsen takaisin ongelmaani: Musta, kaunis ja kaupan -kirjan sanoma on ajatuksia herättävä, mutta valitettavasti kirjan kaunokirjalliset ansiot eivät nouse aiheen tasolle. Isoke kertoo itsestään ja muista tytöistä korostetun naiivisti yksinkertaisella kielellä, mikä tuntuu enemmän tyylikeinolta kuin aidolta kertojan ääneltä. Kirjan kieli on päälausepainotteista ja luvut ovat lyhyitä. Kirja on joka tapauksessa helppolukuinen, ja teksti on sujuvasti kirjoitettu ja suomennettu.
Musta, kaunis ja kaupan -kirjan aihe on tärkeä, ja kirjan perusteella ihmiskaupan kierre tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeasti murrettavissa. Ongelman selvittämiseen vaadittaisiin maailmaa muuttavia ratkaisuja, koska köyhyys, tietämättömyys ja naisten huono asema lisäävät riskiä joutua ihmiskaupan uhriksi.
Kirjan kertoja, Isoke, pelastui, ja nykyisin hän auttaa muita tyttöjä.