Music-Hall! on julkaistu jo 2000-luvun alussa ja olen kierrellyt kirjaa kuin kissa kuumaa puuroa siitä asti. Kirja on ollut houkuttava ja samalla mystisesti luotaantyöntävä. Nyt sitten otin sen käsiini ja aloin lukea. Kirja oli samanlainen kuin ensivaikutelmansa. Joskus ei voinut melkein uskoa lukemaansa.
Kirja kertoo pojasta nimeltä Xavier X. Mortense, joka on oppipoikana hajottajakillassa. Hajottajat ovat vihattua kansaa, koska he tuhoavat ihmisten koteja surutta ja vielä syyttävät kodittomia omista kohtaloistaan. Xavier löytää kirjan alussa talon raunioista laatikon, missä on laulava sammakko ja vaikka sammakko ei vaikutakaan suuresti tarinan kulkuun, kulkee se Xavierin mukana omituisimpiin paikkoihin ympäri 20-luvun New Yorkia.
Tarina rullaa kuin omalla painollaan ja lukijana voi vain ihmetellä sivusta. Parasta kirjassa on sen henkilöhahmot, joita tulee ja menee. Kirja on täynnä arvoituksia, joita ei paljasteta sitten millään. Kirja enemmänkin kummastuttaa kuin yllättää monta kertaa ja on melkein mahdotonta kategorioida Music-Hallia mihinkään genreen. Jos takakantta lukiessa kuvittelee kirjan kertovan 20-luvun kabareita ja show bisneksen ylidramaattisia kommelluksia ei voisi paljoa enempää olla väärässä. Kun sain kirjan loppuun, ajattelin aloittaa alusta, jotta löytäisin kaikki sanomat ja arvoitusten avaimet.
Mietin pitkään, suosittelenko Music-Hallia. Lukukokemuksesta jäi hieman sekava olo ja New Yorkin rakennuspölyä aivoihin. Kuitenkin uskon, että kirja on monelle nautittava juuri sen erikoisuuden ja hämmentävyyden takia. Itse olen tyytyväinen, että sain luettua jotain näin ihanan outoa.