Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Arttu Tuomisen esikoisteos Muistilabyrintti sai melko ristiriitaisen vastaanoton: jotkut pitivät sitä suomalaisten dekkarien parhaimmistoon kuuluvana, toiset taas näkivät siinä olevan selkeää epäuskottavuutta ja kerronnan keskeneräisyyttä. Oma suhtautumiseni oli luultavasti jotain siltä väliltä: löysin kirjasta paljon hyvää, mutta oli siinä kohtalaisen paljon ärsyttävääkin.
Murtumispiste kuvaa edelleen Porin poliisikuntaa, ja nyt sen keskeiseen osaan nousee vanhempi konstaapeli Liisa Sarasoja, joka Muistilabyrintissa pääsi osaksi väkivaltayksikköä, sekä psykiatriseen hoitoon joutunut rikosylikonstaapeli Janne Rautakorpi, jonka taitoja kaikesta huolimatta tarvitaan, kun tapahtuu peräti väkivaltainen ja vastenmielinen rikos: viimeisillään raskaana olevalta Johannalta siepataan lapsi kohdusta leikkaamalla hänet mattoveitsellä auki. Johanna kuolee vammoihinsa ja lapsen saa Porin seudun Veljeskunta-nimisen liivijengin johtaja Unto Kekkonen naisystävänsä kanssa. Rautakorven tilalle poliisivoimiin on jo aiemmin palkattu omalaatuinen ylikonstaapeli Ilari Strand, jossa piilee pinnan alla paljon tuntematonta hänessäkin. Rikoksen jäljet johtavat sitten Porista kauas Ranskaan ja Afrikkaan, ja niihin poliisin avuksi otettu Rautakorpi perehtyy.
Jos Tuomisen oli tarkoitus luoda tässä kirjassa erityisen epämiellyttäviä pahiksia ja rikoksia, on hän kyllä onnistunut: alun perheväkivaltakuvaukset saivat jopa minun paatuneen mieleni sen verran liikahtamaan, että oli pakko lukea niitä hieman kursorisesti. Ehkäpä vähempikin olisi riittänyt, nyt kirjassa on Muistilabyrintin tavoin varsinkin loppuosassa niin paljon ruutia, räminää, ampumista ja väkivaltaa, että menee vähän överiksi ja uskottavuus kärsii pahan kerran. Tuominen ei kuitenkaan ole hassumpi henkilökuvaaja, joten mielestäni hänen kannattaisi keskittyä enemmän tähän puoleen kirjoissaan. Sekä Liisan, Rautakorven että kehyskertomuksen Mark Dupreen persoonat ovat ihan perusteltuja ja mielenkiintoisia.
Murtumispiste-kirja on saanut edelleen jatkoa, ja uskon, etten kaikesta huolimatta pysty jättämään sitäkään väliin.
