Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Taas yhden muusikon muistelmat? Nyt erittäin positiivinen yllätys lajissaan usein eri tavoin. Mies on kirjoittanut muistelmansa omin käsin, itse, noudattaen täyttä tajunnanvirtatekniikkaa. Tulos on yllättävän mukava lukea ja toimii mainiosti. Tässä ei ole tarjolla bändien back stage -orgioita, viinaa, huumeita, naisia… tai ne eivät ainakaan ole pääosassa. Lukijalle tarjotaan jonkinlainen aikamatka Ontarion lumisilta lakeuksilta 1960-luvun Los Angelesiin, hippiyden perusteisiin sekä mietoihin huumeisiin, josta jatketaan hieman vakavampien vuosien kautta 2000-luvun Havaijille, sen meditatiivisiin maisemiin. Uskoako vai ei?
Neil Young kertoo paljon isästään ja lapsuudestaan sekä palaa siihen useaan otteeseen. Nuorena hän aloitti myös musiikin tekemisen, tietämättä asiasta oikestaan paljoakaan. Mutta niin vain kävi ja jotkin asiat loksahtivat elämässä paikoilleen, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.
Juuri tällä hetkellä Young on äärettömän kiinnostunut digitaalisen äänentoiston parantamisesta esimerkiksi mp3-soittimissa ja siitä on tässäkin kirjassa puhetta useaan otteeseen. Samoin häntä kiehtovat vanhat autot – kuten kaikkia pikkupoikia, joista kuitenkin on tullut isoja miehiä.
Tietynlainen poikamaisuus leimaa kirjaa hieman muutenkin, mielestäni hyvällä tavalla. Teksti tuntuu tulevan suoraan sydämestä, ilman suurta miettimistä, karsimista tai salailua. Hän ei mässäile saavutuksillaan eikä omaisuudellaan, toteaa vain silloin tällöin omistavansa sitä-ja-tätä sekä käyttävänsä osan mm. erityislapsille tarkoitetun koulun ylläpitämiseen. Hän on myös yksi niistä artisteista, jotka osallistuvat maksutta hyväntekeväisyyskonsertteihin vilpittömällä mielellä.
Youngille tärkeintä ovat perhe ja läheiset, ystävät sekä musiikki. Perheestä hän kertoo oikeastaan niin paljon kuin voi, avoimesti ja kaihtelematta. Harva varmaan tietää, että hänellä on kaksi vammaista lasta, toinen CP-vammainen, toinen neliraajahalvaantunut jo syntyessään. Hän ei tee asiasta numeroa, mutta suurta rakkautta perheen kesken ei voi olla huomaamatta. Eikä sovi unohtaa junarataa, niitä vanhoja autoja sekä yhtä jos toistakin kiinnostuksen kohdetta.
Kirjassaan hän kertoo yllättävän paljon ajatuksistaan eri asioista ja kyllä, miehellä on sanottavaa ja mielipiteitä monestakin asiasta. Kirja ja ajatukset saattavat tarjota paljonkin henkilölle, joka avautuu riittävästi mennen mukaan samaan tajunnanvirtaan. Paljastava ja hienovireinenkin opus henkilöltä, joka on paljon muutakin kuin muusikko, laulaja, lauluntekijä – aikojen saatossa usean eri yhtyeen jäsenä. Nyt hän on perheenisä, joka suunnittelee kätevää sähköautoa sekä käänteentekevää digitaalista äänentoistoa.
Suosittelen kaikille Neil Youngista pitäville, hänen bändeistään kiinnostuneille tai muutoin vain nautittaviin, omalla tavallaan vaikuttaviin muistelmiin tykästyneille – tässä on tarjolla yksi kirja, jota ei kannata unohtaa!