Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Millaista oli taiteilijaelämä arkipäivän ongelmien ja taiteellisten unelmien sekä suurten pyrkimysten ja aatteiden keskellä kahden sodan välisenä aikana? Suomen taide-elämässä koettiin 1900-luvun alussa voimakas murros, kun realismiin pohjautunut kansallinen taidekäsitys sai väistyä surrealismin, kubismin ja ekspressionismin — kokeilevamman uuden taiteen tieltä.
Uuden modernistitaiteilijan perustyyppi näyttäisi olleen itsetietoinen, boheemi mies, joka vietti railakasta elämää. Miten tosi tämä uuden ajan taiteilijakuva oli? Miten siihen sopivat naiset? Entä taiteilijat, jotka avioituivat keskenään ja yrittivät perheen ohella harjoittaa ammattiaan laman aikana, jolloin toimeentulo oli vaikeaa?
Riitta Konttinen on tehnyt merkittävän työn kootessaan tämän teoksen. Jo pelkästään taustatietojen ja anekdoottien sekä materiaalin kerääminen ja koostaminen on ollut mittava urakka. Tulos on kuitenkin hieno ja palkitseva myös lukijalle.
Kirjassa esitellään kahdeksan esimerkkiä maailmansotien välisen ajan suomalaisten taiteilijaparien elämää. Yleensähän mies on ollut näistä tunnetumpi — kaikesta huolimatta. Osa naisista on kuitenkin säilyttänyt oman nimensä taiteilijanimenään tai käyttänyt yhdysnimeä. Toisaalta joku on saanut mittavansa näyttelyn esille lähinnä miehensä nimeä hyväksi käyttäen. Tuolloinen yhteiskunta ei ehkä täysin ymmärtänyt naistaiteilijoiden merkitystä omaehtoisina, miehistään ja näiden tyylistä täysin riippumattomina toimijoina, itsellisinä taiteenharjoittajina. Osaa heistä pidettiin feministeinä, osaa miehensä työn matkijoina tai tämän työn innostajina…
Kirjassa on esitelty sekä miesten että naisten — avioparien siis — taidetta sopivasti yleiskäsityksen saamiseksi kummankin töistä. Autenttisia näyttelyarvioita ja haastatteluja on myös mukana kertomassa arkipäivän elämästä, taloudenpidosta sekä seurustelusta toisten taiteilijoiden ja muiden tuolloisten kulttuurivaikuttajien kanssa.
Toki mukana kulkevat myös aivan tavalliset perheasiat ja -ongelmat; lastenkasvatus, asuntoasiat, ehkä ajankohtaan kuuluvat hieman poikkeavat harrastuksetkin, kaikki jokaiselle tutut perhe-elämään kuuluvat aspektit. Millaista elämää viettivät Eva Bremer ja Eemu Myntti, Meri Genetz ja Carl Wargh sekä Lyyli ja Matti Visanti? Entäpä muut kirjassa esitellyt pariskunnat?
Kirja on kulttuuriteko sinänsä, mutta myös merkittävä luku- ja katseluelämys. Tätä ei pysty lukemaan kerralla. On sulateltava asioita ja teoksia, palattava haastatteluihin, arvosteluihin, maalauksiin… Muistettava, millaista aikakautta tuolloin elettiin ja tulkittava ainakin suoria tekstilainauksia sitä kautta.
Mielestäni tämä on eräs parhaista viime vuosina julkaistuista suomalaisista taidekirjoista, kirjoista, joissa käsitellään myös arkielämää. Suosittelen lämpimästi aikakauden taiteesta kiinnostuneille, taiteilijoiden asemaa miettineille sekä tietysti elämänkertoihin tykästyneille. Samassa kirjassa on paljon asiaa ja arkipäivää, tunnetta ja taidetta, hengästyttävän paljon luettavaa ja omaksuttavaa!
Riitta Konttinen sai vuonna 2008 Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinnon kirjallisesta työstään maalaustaiteen hyväksi.