Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kai Vainionmäen Miten eläimet nukkuvat on faktatietoon nojautuva fiktiivinen tarina Maxista, Maijasta ja heidän Jerry-isästään.
Jerry on uuden äärellä. Edessä on aikamoinen koitos, kun ensimmäistä kertaa pitäisi laittaa lapset yksin nukkumaan äidin palattua töihin ja ollessa nyt iltavuorossa. – Tähän väliin on pakko hieman kummastella, kuinka ihmeessä jo leikki-ikäisten lasten, jotka juttelevatkin jo sujuvasti, isä on onnistunut näin kauan olemaan suorittamatta tätä tehtävää. – Joka tapauksessa tulikokeestaan selvitäkseen Jerry tarttuu oivalliseen oljenkorteen. Hän rupeaa kertomaan lapsille eri eläinten mitä erikoisimmista nukkumistavoista. Ja sehän toimii: pian iltavillit lapset jo ovat hammaspesulla, kohta pyjamat päällä ja lopulta sängyissään. Sitä, kuinka Jerrylle lopulta käy, en tässä tohdi paljastaa, mutta nukkumisasiaa hänellä ainakin tuntuisi riittävän.
Monet Jerryn esiintuomista eläinten nukkumiseen liittyvistä käyttäytymistavoista olivat myös minulle uutta tietoa. En ollut kuullut kädestä toisiaan pitävistä nukkuvista saukkolautoista, en toinen silmä auki nukkuvista delfiineistä tai siitä, että pitkäkaulainen saaliseläin, kirahvi, on luonnossa sopeutunut torkkumaan vain viisi minuuttia kerrallaan ja koko vuorokauden aikana yhteensä vain noin puoli tuntia tehden sen useimmiten seisaallaan.
Myös neljävuotias lukukumppanini viihtyi kirjan äärellä mainiosti. Näin siitäkin huolimatta, että eläimet eivät yleisesti ottaen lukeudu hänen kiinnostuksenkohteisiinsa. Nukkumistavat kuitenkin tuntuivat herättävän suurta mielenkiintoa. Herääkin kysymys, onko Vainionmäki ehkä hyödyntänyt Jerryn metodia omien lastensa kanssa, kirja kun on sopivasti omistettukin lapsilleni. Tätähän voisi kokeilla itsekin.
Kirjan kuvitus on omalla tavallaan miellyttävästi poikkeava. Eläimet on piirretty melko söpöiksi ja sinne tänne on upotettu jokunen hauska yksityiskohta. Omaan silmääni kirjan ihmishahmot kuitenkin näyttäytyvät sangen erikoisina, enkä muutamankaan lukukerran jälkeen osaa päättää, pidänkö heidän ulkonäöstään vaiko en.
Joka tapauksessa sangen mielenkiintoinen kokonaisuus, joka on suositeltavissa monenlaisille vastaanottajille huolimatta siitä, ovatko eläimet sydäntä lähellä vai eivät. Nukkuminen kuitenkin kuuluu jokaisen elämään.
