11 esseetä 11 Tolstoin-lukijalta, kirjallisuuden koulutetulta asiantuntijalta siitä, mikä eniten on säväyttänyt Tolstoissa tai mihin erityisesti on kiinnittänyt huomiotaan kirjailijan teksteissä. Kirjailija ja kirjat tulevat ruodituiksi mitä erilaisimpia asioita painottaen.
Kuvataiteilija Silja Rantasen mielestä kuvataide ei juuri näy Tolstoin teoksissa edes viittauksina. Antti Alasen, KAVIn ohjelmistosuunnittelijan ja valtion elokuvatarkastamon ex-johtajan, näkemys on, että Tolstoin omat teokset ovat elokuvallisempia kuin niihin perustuvat elokuvat (> 200). Tolstoi itse on siis ihmiskamera.
Kirjailija Sirpa Kähkönen hakee värejä Tolstoin kirjoista ja löytää punaisen, muita värejä Tolstoi ei juuri mainitse. Martti Anhava käsittelee tolstoit pako- ja pakenemistapahtumien kautta. Juhani Niemi ottaa esille Arvid Järnefeltin Tolstoi-kytkennät.
Virpi Hämeen-Anttila tekee romaanista Ivan Iljitšin kuolema selvän, jopa niin yksityiskohtaisen selvän, että tuskin tarvitsee koko teosta enää lukemattoman lukeakaan! Tolstoin ajattelussa Hämeen-Anttilaa kiusaa kirjailijan mustavalkoisuus ja asketismi; ne tuntuvat vähemmän viehättäviltä kuin myös naishahmojen halveksunta, misogynia. Tintti Klapuri puolestaan vertaa Tšehovin ja Tolstoin kuolemakuvauksia.
Mika Pylsy käy läpi Tolstoin kahtiajakoisuuden, kääntymisen ja nutunkäännön toiminnassa ja ajattelussa. Vesa Karosen pulmana on, missä määrin Sota ja rauha on historiaa ja missä määrin tarinaa.
Nimen kirja Mitä Tolstoi todella sanoi on saanut FT Ben Hellmanin esseestä, jossa Hellman tiivistää tolstoilaisuuden ytimen viiteen käskyyn:
- Älä kiivastu.
- Nujerra aistillisuutesi.
- Älä vanno valoja.
- Älä vastaa pahaan pahalla vaan hyvällä.
- Rakasta vihollistasi.
Eli monenlaista persoonallistakin näkökulmaa ja tarinaa löytyy tästä uusimmasta Tolstoi-teoksesta, joka on koottu Helsingin yliopiston Venäjän kielen ja kirjallisuuden opintosuunnan luentosarjasta.
Vastahan ilmestyi Maksim Gorkin kirjasuomennos: Leo Tolstoi, Siltala 2021, jossa Gorki kertoo tapaamisistaan ja keskusteluistaan Tolstoin kanssa 1900-luvun alkupuolella.
Mielenkiintoisia kirjoja riittää maailmalla mielenkiintoisesta miehestä, jolla taitaa olla uudelle vuosituhannelle ajankohtaista sanottavaa ja opiksi otettavaa ajamistaan asioista, kuten anarkismista, kansalaistottelemattomuudesta, vegetarismista, maailmanrauhasta jne.
Mitä Tolstoi todella sanoi -kirja täydentyy lopun Tolstoi-kirjallisuuden bibliografialla, filmografialla sekä luettelolla Tolstoi-suomennoksista, joista iso plussa ja kiitos tekijöille.