Suzyn elämässä on kiperä murroskohta. Edessä on yläaste ja juuri ennen koulun alkua Suzyn paras ystävä menehtyy hukkumalla. Mikä pahinta, välit Frannyn kanssa olivat huonossa jamassa ja anteeksipyyntö jäi tekemättä. ”Joskus asiat vain tapahtuvat” ei ole näissä oloissa riittävä selitys Suzylle. Luokkaretkellä akvaariossa Suzy näkee meduusoja ja oivaltaa jotain ratkaisevan tärkeää: entäs jos Franny ei vain hukkunut, mitä jos syynä olikin vaarallisen meduusan pisto? Suzy alkaa pakkomielteenomaisesti tutkia meduusoja.
Mitä sain tietää meduusoista on liikuttava nuortenkirja, joka käsittelee monenlaisia aiheita. Iso osa on suru ystävän menetyksestä ja se, miten Suzy suruaan käsittelee vaikenemalla. Toisaalta kirja kertoo tiedonjanosta, uteliaisuudesta ja rohkeasta suuntautumisesta tiedettä ja tietoa kohden. Kolmanneksi kirja kertoo ystävyydestä, erilaisuudesta ja kehityksestä. Suzy on aika omintakeinen tyyppi ja vaikka Franny ja Suzy ovatkin parhaita ystävyksiä, toisen lapsellisuus ja toisen suuntautuminen nuoruutta kohden ajaa osaltaan tyttöjä erilleen toisistaan.
Monenlaisia kasvukipuja tässä siis käsitellään. Mieleen tulee vähän Jenny Jägerfeldin oiva Comedy Queen. Tämä ei ole aivan yhtä kipakkaa tunnemyrskyä, mutta samankaltaisissa tunnemyräköissä liikutaan. Kohderyhmä lienee suunnilleen siellä 12-vuotiaissa, jonka ikäinen Suzykin on. Oma tyttäreni luki tämän 11-vuotiaana ja piti kovasti ja kyllä tämä minuakin miellytti kovasti. Tässä on paljon hyvää ja lämminhenkistä ja sopivasti vaikeaa ja raskasta. Puitteet ovat mukavan nykyaikaiset, eikä teos tunnu liian amerikkalaiselta maistuakseen suomalaislukijalle.