Kirjastoissa on tapana merkkailla lukijoiden helpotukseksi kirjoihin eri kategorioita. Toisinaan nämä kategoriat puuttuvat enemmän tai vähemmän yllättävästi – korkeakirjallista, vaikkapa Keltaisessa kirjastossa julkaistua, scifiä tai fantasiaa ei esimerkiksi kovin herkästi liputeta genreen kuuluvaksi. Tässä tapauksessa on missattu kaksi ilmeistä luokitusta, Tampereen kirjasto kun ei ole merkinnyt tätä teosta novellikokoelmaksi eikä kauhuksi. Sitä tämä kuitenkin on: kokoelma kauhunovelleja.
Argentiinalainen Mariana Enriquez on sijoittanut tarinansa kotimaahansa ja ammentaa maan lähihistoriasta. Maassa on paljon ongelmallista, mistä kauhoa kauhutunnelmia: likaiseksi sodaksi kutsuttu diktatuurin terrori 1970- ja 1980-luvuilla ja sen jälkipyykki, naisia alistava machokulttuuri (tarinoiden päähenkilöt ovat yhtä poikkeusta lukuunottamatta naisia), suurkaupunkien slummeihin kasautuvat ongelmat…
Näiden todellisten uhkien ja vaarojen päälle Enriquez rakentaa sitten epänormaaleja mysteereitä, selittämätöntä outoutta, joka jää tarinoiden päähenkilöille ja lukijallekin ratkaisemattomaksi. Selittämättömiä katoamisiahan Argentiinassa aikoinaan riitti yllin kyllin, joten se on argentiinalaisiin kauhutarinoihin kovin luonteva elementti.
Tuloksena on kiehtova paketti tarinoita, joiden aiheissa on paljon tuttua – muun muassa yksi Cthulhu-tarina! – ja sopivasti argentiinalaista paikallismaustetta. Tarinoista nauttiakseen ei tarvitse tuntea tai ymmärtää Argentiinan historiaa syvällisesti, mutta suomentajan loppusanat taustoittavat kirjan maailmaa mukavasti.
Suomentaja Sari Selander kertoo myös, että Enriquezin romaani Yö kuuluu meille tulee suomeksi ensi vuonna ja sen aion kyllä ehdottomasti lukea. Mitä liekit meiltä veivät ansaitsee lämpimän suosituksen kaikille kauhukirjallisuuden ystäville.