Stephen Kingin Mitä enemmän verta sisältää kauhun mestarin neljä novellia. Tyylilajia Stephen King on käyttänyt usein kokeiluissa, jotka eivät luultavasti kantaisi täyspitkinä kirjoina. 73 vuoden ikään ehtinyt King ei ole useista uhkailuista huolimatta lopettanut kirjoittamistaan, ja sen seurauksena fanit ovatkin saaneet nauttia yhä uusista King-kirjoituksista.
Aiemmin ennalta julkaisemattomat novellit ovat nimeltään Herra Harriganin puhelin, Chuckin elämä, Mitä enemmän verta ja Rotta. Näille yhteistä on se, että ne ovat loppujen lopuksi varsin maanläheisiä kauhukertomuksia, jos vertaa esimerkiksi vuonna 2018 julkaistuun Keveyteen.
Kokoelman olennaisin tarina on kokoelmalle nimensä lainaava Mitä enemmän verta. Se on novelleista pisin. Sen päähenkilönä toimii yksityisetsivä Holly Gibney, joka on aiemmin esiintynyt mm. Kingin Ulkopuolinen-kirjassa. Tarinaa voi melkein pitää jopa sen jatko-osana, sillä osittain se tuntuu samankaltaisten teemojen käsittelyltä. Siinä Gibney huomaa pommi-iskua raportoivan uutislähetyksen kautta johtolangan itse tapahtumiin.
Chuckin elämä on kokoelman outolintu. Tarinassa on kolme toisiinsa sidoksissa olevaa kokonaisuutta, jotka käsittelevät Chuckin elämää yliluonnollisen ja vakavan terveyshuolen kanssa. Elämä esitetään käänteisessä järjestyksessä. Sen alku ja loppu ovat hyvin sidoksissa yliluonnolliseen, ja keskimmäinen selvittää tarinan puitteita.
Herra Harriganin puhelin on puolestaan hyvin klassista Kingiä. Teini-ikäisen Cragin naapurissa asuu vanha mies Harrigan. Harrigan antaa Craigille arvan, jolla tämä voittaa rahaa ja kiitokseksi Craig päättää ostaa Harriganille puhelimen. Harrigan kuitenkin menehtyy myöhemmin. Tullessaan kiusatuksi Craig ikävöi tukijaansa ja jättää hänelle ääniviestin puhelimeen. Tällä on yllättäviä seurauksia.
Rotassa yhden menestyskirjan ihme yrittää kaikin keinoin saada aikaiseksi toista. Pian hänelle ilmestyykin siihen outo mahdollisuus, mutta sillä on seuraamuksensa. Novelli käsittelee klassista teemaa siitä, mitä kaikkea kannattaa olla valmis uhraamaan menestyksen eteen.
King on minusta parhaimmillaan kun hän kirjoittaa tavallisista ihmisistä, joille tapahtuu epätavallisia asioita. Siltä osin kokoelman novellit ovat loistavia. Uudelleen käytetyt aihepiirit hieman kuitenkin laskevat innostusta, mutta sitten toisaalta, ei näistä mikään tuntunut täysin toistolta.