Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Vuoden 2006 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto meni Kjell Westölle. Missä kuljimme kerran maalaa lavealla pensselillä nuoren Suomen kohtalonhetkiä vuoden 1905 suurlakosta sisällissodan kautta toisen maailmansodan kynnykselle asti. Lähes 600-sivuinen tiiliskivi tutkii kansakunnan kehitystä nuoren suomenruotsalaisen porvarisseurapiirin ja heidän liepeillään liikkuvien henkilöiden kautta. Ja yhdessä pääroolissa sykkii Helsinki, kasvavan maan kasvava pääkaupunki.
Missä kuljimme kerran on kunnianhimoinen, komeasti toteutettu tarina, jossa on valtavasti henkilöhahmoja ja historiallisia tapahtumia. Päähenkilöitä, joiden kokemina tarinaa kuljetetaan, on lähemmäs kymmenen, ja muita keskeisiä hahmoja reilusti vielä lisää. Perheiden ja sukujen tarinat lomittuvat toisiinsa, ja vaikka suurimmaksi osaksi liikutaankin Pitkänsillan eteläpuolella varakkaiden perheiden nuorten ja urbaanien houkutusten parissa, on osansa myös työväenliikkeen jäsenillä, sakilaisilla ja kaupungin köyhillä.
Lyhyehkö jakso kirjan alkupuolella on varattu Suomen sisällissodalle ja erityisesti sen loppuvaiheiden valkoisille puhdistuksille Etelä-Suomessa. Kirjan henkilöistä monelle nämä karmeat tapahtumat ovat vedenjakaja, joka määrittää heidän koko persoonaansa tarinan loppuajan. Westö kirjoittaa taitavasti ja liikoja osoittelematta, mahdollisimman objektiivisesti.
Kiinnostavimmat kohdat kirjassa liittyvät remuisaan 1920-lukuun, jota kieltolaki väritti. Se ei tunnu Westön nuoria liikaa liikuttavan: Perhoslamppujen alla nautitaan käsittämättömät määrät pirtua. Laulu raikaa ja soitto soi. Jazz saapuu Helsinkiin.
Missä kuljimme kerran on odotuttanut lukemistaan minulla jo vuosikaudet. Nyt viimein päätin tarttua siihen kunnolla, eikä minun tarvinnut pettyä: Kjell Westö on luonut hienon kertomuksen, jota kelpaa kyllä muillekin vinkata!
