Tämä gradu ei jäänyt pölyttymään kirjahyllyyn, kuten yleensä käy. Hyväksymisen jälkeen Maijastiina Vilenius laittoi sen reposteltavaksi internettiin. Syynä hän mainitsee muun muassa sen, että oli hyödyntänyt paljon netistä saatavaa materiaalia. Lisäksi monet Fingerporin ystävät olivat kiinnostuneet gradusta ja pyysivät sitä julkaistavaksi netissä. Tämän jälkeen työstä alettiinkin puuhata ihan oikeaa kirjaa hieman gradua muokaten.
Eikä suotta, tämä on kaikille sarjakuvien ja erityisesti Fingerporin ystäville odottamaton ilo tutustua lingvistiikan maailmaan kädestä pitäen! Mukana on myös Fingerporin luojan eli Pertti Jarlan alkusanat, joissa otetaan homonyymeista mittaa.
Vilenius on sijoittanut sanaston heti alkuun ja se onkin ehdottomasti tarpeen, mikäli ei ole tutustunut käsitteisiin aikaisemmin. Toki osa on tuttua jo kouluajoilta, mutta kuka niitä kaikkia muistaa… Osa taas on lingvistiikkaan liittyvää terminologiaa, joka useimmille lukijoille voi olla hieman vierasta. Joten tässä homonyymit, homofonia, konventio sekä metonymia astuvat esille lainkaan häpeilemättä.
Kirjassa esitellään ensin, yleisesti gradun tapaan, johdanto, sarjakuvan historiaa sekä erityisesti Pertti Jarla ja Fingerpori sekä tutkimusaineisto. Sen jälkeen käydään läpi yleisimmät kielellisen leikittelyn keinot. Vasta sitten on vuorossa ehkä tärkein, Fingerporissa käytetyt kielellisen leikittelyn keinot. Tämä osio antaakin ehkä tavalliselle lukijalle eniten tietoa siitä, mitä keinoja Jarla on käyttänyt — ehkä huomaamattaan tai tiedostamattaan. Huomasin itsekin, millä nyt selitän sen, että eräs työtoverini joutuu aina hetken miettimään joitakin Fingerporin strippejä — äidinkieli, kulttuurinen tausta ja kielen rakenne eivät ole aina kovin tuttuja suomalaisellekaan.
Kirjassa on toistasataa Fingerporin strippiä esimerkkeinä erilaisista tavoista käyttää kieltä, sen rakenteita, idiomeja, fraaseja, sananparsia. Esimerkit tekevät kirjasta myös sujuvasti luettavan eli ne katkaisevat sopivasti tekstiä ja antavat kohdallaan juuri tyypillisen esimerkin tietyn tehokeinon esiintymisestä.
Luin itse kirjan ensin nopeasti ja palasin sitten siihen uudelleen tarkemmin. Suosittelen myös muille, koska itse en heti pystynyt sulattamaan kaikkea. Eli älkää lannistuko homonyymien iskiessä – niistä kyllä selviää! Tätä ei siis lue aivan sarjakuvan tapaan. Tämä lienee kuitenkin eräs niistä harvoista graduista, jota lukiessa on myös hauskaa… kielellistä esimerkkiä en halua edes tarjota, kirjan otsikkokin kertoo jo jotakin. Sen verran myönnyn, että Rivo-Riitta näyttää kirjassakin vielä yhtä ja toista erinäisille Kahvila Aromin asiakkaille!
Suosittelen kirjaa kaikille sarjakuvan ystäville, sekä tekijöille että lukijoille. Tämä voi avata jokaiselle hieman erilaisen tavan lukea sarjakuvia yleensäkin sekä etenkin tutustua Fingerporiin syvällisemmin. Mainio kirja, joka ehdottomasti tulee säilymään sarjakuvahyllyjeni tukena ja tukena!